KAARINA
Kaarinan Elonaukean alueella on käynnistymässä erityislaatuinen tutkimushanke, jossa tutkitaan, millaisia vaikutuksia kotipihan kasvillisuudella on ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimukseen etsitään parhaillaan vapaaehtoisia asukkaita. Alueella asuvia on lähestytty kirjeitse.
Tutkimukseen osallistuvien asukkaiden pihoille istutetaan kolmivuotisen hankkeen aikana marja- ja puutarhakasveja, tuodaan istutuslaatikkoja ja lahopuun paloja. Istutuksista sovitaan tarkemmin osallistujien kesken ja ne ovat heille ilmaisia.
Tarkoituksena on lisätä kaupunkilaisten kotipihojen luonnon monimuotoisuutta ja selvittää, voidaanko kotipihalta saadun luontoaltistuksen avulla vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin, stressihormonin pitoisuuteen sekä elimistön mikrobistoon. Kotipihan terveysvaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu.
– Korostan, että tämä ei ole mikään Huvila ja Huussi -tyyppinen ratkaisu. Pihalle tuodaan lisää kasvillisuutta, mutta koko pihaa ei pystytä laittamaan uusiksi tutkimusrahoituksen puitteissa, Eeva-Maria Tuhkanen Luonnonvarakeskuksesta täsmentää.
Varsinaisten tutkimuspihojen lisäksi tutkimukseen tarvitaan kontrollipihoja. Näissä ei lisätä kasvillisuutta, vaan tutkijat auttavat kontrolliryhmään osallistuvia pihojen tehokkaassa hoidossa esimerkiksi lannoittamalla.
Kaupungistuminen lisää sairastelua
Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston koordinoimassa tutkimushankkeessa on mukana 36 yhteistyökumppania ja tutkijoita aina maisema-arkkitehtuurista lääketieteeseen ja ympäristöpsykologiaan. Vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kartoitetaan muun muassa kyselytutkimuksin sekä iho-, sylki- ja hiusnäytteillä.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnossa liikkuminen vahvistaa ihmisen puolustusjärjestelmää, auttaa palautumaan stressistä sekä parantaa mielialaa.
– Konsortion johtajan Aki Sinkkosen tutkimusryhmä havaitsi edellisessä tutkimuksessaan, että kun päiväkotien pihojen kasvillisuutta monipuolistettiin, lasten immuniteetti parani kuukaudessa, Tuhkanen kertoo.
Tutkimukset viittaavat siihen, että kaupungistuminen ja luontokosketuksen väheneminen on monien eri sairauksien, kuten allergioiden, astman ja 1-tyypin diabeteksen taustalla.
Kesällä käynnistyvästä tutkimuksesta voi olla Tuhkasen mukaan hyötyä esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Nykytrendinä on rakentaa kaupunkeihin tiiviitä asuinalueita tinkimällä pihoista ja viheralueista. Myös viheralueiden suunnittelussa olisi parantamisen varaa.
– Koulujen ja päiväkotien pihat saattavat olla pääasiassa pelkkää päällystettyä pintaa ilman kasveja. Kuulin päiväkodista, jonka pihaan oli tuotu istutuksia, mutta istutukset oli aidattu, etteivät lapset vain pääse käsiksi niihin, Tuhkanen harmittelee.
Hänen mukaansa kaikille ihmiselle tekisi hyvää upottaa sormet multaan, koska silloin pääsee kosketuksiin luonnollisten mikrobien kanssa. Se taas vahvistaa immuunijärjestelmää.
Jätä voikukat rauhaan
Tutkimukseen osallistuu Kaarinan lisäksi myös Helsingin ja Lahden kaupunkien omakoti- ja rivitaloasukkaita. Kaarinan Elonaukea soveltuu Tuhkasen mukaan hyvin tutkimuskohteeksi, sillä se on asuinalueena uusi ja pihojen kasvillisuus on sen takia vielä yksipuolista.
– Tarkoitus on pyrkiä interventiopihoilla hallittuun hoitamattomuuteen. Esimerkiksi lehtiä tai oksia ei kannata haravoida pihoilta kokonaan pois. Näin edistetään ravinteiden hajoamista ja kiertoa. Kasvit saavat paremman kasvualustan, mikä on taas yhteydessä mikrobien monimuotoisuuteen ja ihmisten terveyteen, Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja Roslund selittää.
Tämä vaatii nykyihmisiltä ajattelutavan muutosta. Esimerkiksi voikukat eivät ole luonnon näkökulmasta pahiksia, vaan niiden pitäisi antaa kasvaa pihoilla rauhassa.
– Voikukat ovat oikeasti pihoilla hyväksi, koska ne kuohkeuttavat maata, juuristot saavat happea ja vesi imeytyy paremmin pinnalta. Myös pölyttäjät hyötyvät voikukista, Tuhkanen toteaa.
Jos on kovin tarkka pihastaan, Tuhkanen suosittelee osallistumaan mieluummin tutkimuksen kontrolliryhmään. Kontrolliryhmässä saa tutkijoilta apua pihan tehokkaaseen hoitamiseen ja lannoittamiseen. Molempiin tutkimusjoukkoihin valitaan Kaarinasta seitsemän pihaa.
