Ensi vuoden alusta starttaavan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tulevista sotekeskuksista tehtäneen ratkaisuja parin viikon kuluessa. Tällä viikolla kokoontuneelle aluehallitukselle esiteltiin valmistelussa olevaa palvelutuotannon järjestämismallia, jossa lähtökohtana on ollut kahdeksan sotekeskusta, joiden kunkin väestöpohja olisi noin 60 000 asukasta. Yhtenä sotekeskusalueena olisi Kaarinan, Paimion ja Sauvon alue.
Tämä on siis vt. hyvinvointialuejohtaja Antti Parpon johdolla luonnosteltu virkamiesmalli, mutta lopullisesti sen rakennetta ja sotekeskuksia koskevat ratkaisut tehdään aluehallituksessa 13.5. Hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok) kertoo, että aluehallituksessa on haluttu seurata valmistelua ja käydä lähetekeskustelua, jotta mallista syntyy sellainen, minkä poliitikot voivat hyväksyä. Kahdeksan sotekeskuksen malliin päättäjät eivät ole vielä ottaneet kantaa.
– Olen halunnut, että valmistelua tehdään vaiheittain ja aluehallitus on saanut valmistelua tiedoksi ja tulee sitä vielä evästämään.
Sotekeskukset olivat ja ovat edelleen asukkaiden kannalta hyvinvointialueen rakentamisessa aivan keskiössä, koska ne järjestävät alueillaan paikallisesti sosiaali-, terveys- ja vanhuspalvelut. Palvelut integroidaan, eli ne järjestetään mahdollisimman joustavasti ja yhteen sovitellen niin, että asiakkaan ei tarvitse asioida ”monella luukulla”. Käytännössä valmistelussa on lähdetty siitä, että sotekeskukset ja niiden palvelut rakentuvat alkuun pitkälti nykyisten kuntien järjestämien palvelujen pohjalle.
Todennäköisesti sotekeskuksessa yhdistetään nykyisiä kuntien järjestämiä palveluja toiminnan ja talouden johtamisen näkökulmasta, eli tiivistetään hallintoa. Tähän ja sotekeskusalueisiin Vauranoja näkee, että poliittisesti valitut päättäjät varmasti tulevat ottamaan vielä vahvasti kantaa.
– Kuntarajoihin ei nyt kannata kiinnittää huomiota. Tässä kaavaillussa mallissa esimerkiksi lietolaiset kuuluisivat Loimaan kanssa samaan sotekeskukseen, enkä näe, että lietolaiset asioisivat Loimaalla, kommentoi Vauranoja.
Sote-keskuksella voi olla eri palvelupisteitä, kuten esimerkiksi Paimiossa ja Sauvossa terveysasemat. Ja luonnollisesti myös ikääntyneiden palvelukeskuksia on useita. Vauranoja kommentoi, että palveluverkko ei alkuun välttämättä radikaalisti muutu, mutta täkäläisittäin olennainen kysymys kuuluu, johdetaanko Kaarinassa itäisten kuntien sotekeskusta.
– Mietittävänä on myös tuleeko yliopistollinen sotekeskus omanaan näiden kahdeksan päälle, vai onko se osa kaikkia.
– Toivoisin itse, että kunnista ollaan aktiivisesti yhteydessä ja kerrotaan kantoja, mitä toivotaan ja mitä koetaan tärkeäksi.
Nykyiset terveyskeskussairaalat ( Paimiossa ja Kaarinassa) eivät kuulu sotekeskussuunnitelmaan vaan niistä linjataan erikseen.
Luonnostellussa mallissa sotekeskuksiin tulisi sotekeskusjohtaja sekä erikseen sosiaali- ja vammaispalvelujen palvelukeskusjohtaja, ikääntyneiden kotona asumista tukevien palvelujen johtaja sekä erikseen myös ikääntyneiden asumispalvelujen johtaja.
Tulevan hytealueen aluejohtajaksi valittiin viime viikolla Pirkanmaan sairaanhoitopiirin nykyinen johtaja Tarmo Martikainen . Tulevan hytejohtajan palkka on 17 800 euroa kuukaudessa.
Hyvinvointialueen henkilöstöorganisaation tulosalueiksi on kaavailtu seuraavia: järjestämisen palvelut, konsernipalvelut, TYKS/sairaalapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, ikääntyneiden palvelut ja pelastuspalvelut. Kullekin tulosalueelle tulisi omat johtajansa.
Hytealueella otetaan todennäköisesti toiminnan käynnistyessä käyttöön niin sanottu tuotantolautakuntamalli, jossa perustetaan ikääntyneiden tuotantolautakunta, sote-palvelulautakunta, Tyks ja sairaalapalvelulautakunta ja pelastuslautakunta. Näillä lautakunnilla on vahva toiminnan ja talouden vastuu. Tulosalueen ylittävät asiat viedään aluehallituksen alaiseen järjestämisjaostoon.
FAKTA
Strategiakyselyn antia
Hytealueen valmistelutyön taustaksi on tehty kysely eri sidosryhmille. Kyselyssä selvitettiin varsinaissuomalaisten, alueen sote-henkilöstön, luottamushenkilöiden, yhteistoiminta-alueen ylimpien viranhaltijoiden sekä yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä nykyisistä sosiaali- ja terveys- sekä pelastusalan palveluista.
Verkkokyselyihin saatiin kaikkiaan noin 4 100 vastausta Varsinais-Suomen kunnista.
Jonotusaikojen lyhentäminen oli merkittävin esille noussut ja kehitettävä asia.
Hyvin tärkeinä korostuivat myös henkilöstön ammattitaito, palvelujen sijainti lähellä asuinpaikkaa, hoidon ja/tai palvelun jatkuvuus, tiedonkulku ja yhden käyntikerran yhteydessä enemmän palveluita kerralla.
Melko tärkeinä koettiin myös palvelun saatavuus iltaisin ja viikonloppuisin sekä digipalvelut.
