Johannesjuhlat on sydämenasia

0
Vuoden 2022 Johannesjuhlien juhlatoimikunnan iloista väkeä. Édessä vasemmalta Pirkko Vihanto, juhlatoimikunnan pj. Pekka Saaristo ja Raimo Salmi. Takarivissä Hannele Kajander (vas.), Helena Reponen, Pirkko Tausa. Satu Tuominen, Juhani Virta ja Tuula Ahola.

PAIMIO

Johannes (nykyinen Sovetski) oli ennen sotia vilkas ja elinvoimainen maaseutupitäjä Viipurin ja Koiviston välissä. Merellinen, kaunis runsaan 10 000 asukkaan kunta, jossa oli sopivassa suhteessa maataloutta, palveluja ja teollisuutta.

Jatkosodan jälkeen Johanneksen väestö asutettiin Turun seudulle: Paimioon, Piikkiöön, Kaarinaan ja Lietoon. Heitä on laskettu tulleen näiden kuntien alueelle yhteensä yli 5 000 henkeä.

Kesäisiä Johannesjuhlia ryhdyttiin järjestämään Turun itäpuolen kunnissa heti jatkosodan jälkeen. Perinne on säilynyt vuosikymmenten ajan.

Koronasta johtuen on tosin jouduttu pitämään parin vuoden mittainen tauko.

Siirtokarjalaisten ja heidän jälkeläistensä sitkeyden ansiosta perinne jatkuu taas tänä kesänä. Onhan kyseessä sydämenasia.

Paimiossa järjestetään Johannesjuhlat lauantaina 6. elokuuta 2022.

”Tuuha siekii”



”Tuuha siekii Johannesjuhlille Paimioo!” houkutteli Johannekselainen -lehti äskettäin.

No, tottahan toki. Onhan tätä jo kauan odoteltu. Haastelemisen tarvetta on ehtinyt kertyä runsain mitoin.

Touko-kesäkuun Johannekselaisessa todettiin myös seuraavasti:

”Korona-ajan pienimuotoiset, omatoimiset pitäjäjuhlat olivat tärkeitä ja toivottavasti luovat uusia perinteitä, mutta tauon jälkeen isolla joukolla kokoontuminen on juhlan aihe jo sinällään.

Maailmantilanne on nostanut monen mielessä pintaan oman suvun vaiheita ja lisännyt entisestään tarvetta juurien etsimiseen ja vahvistamiseen.”

”Ihmiset tekevät juhlan”



Kysytäänpä tulevien Johannesjuhlien juhlatoimikunnan paimiolaiselta puheenjohtajalta, ohjaaja-käsikirjoittaja Pekka Saaristolta , että mitä tämän kesän juhliin liittyen halutaan tuoda ennakolta framille.

– Esimerkiksi sitä kannattaa korostaa, että yhteisöllisyyden ylläpitäminen on karjalaisuuden ja johannekselaisuuden ytimessä. Sekä sitä, että kasvokkain kohtaaminen ja haasteleminen on koronatauon jälkeen iso ilonaihe.

– Ihmiset tekevät juhlan. Nuoremmatkin rohkeasti mukaan tutustumaan toimintaan ja ihmisiin, Saaristo kannustaa.

– Juhlilla tulee olemaan mielenkiintoisia esiintyjiä. Muun muassa tunnettuja paimiolaisia kasvoja, kuten Petri Laaksonen, joka esiintyy sekä kirkossa että päiväjuhlassa koulukeskuksessa.

Pienimuotoisia vetonauloja Paimion elokuisilla Johannesjuhlilla ovat myös geneettisen sukututkimuksen infopiste sekä perinnekuvanäyttely.

Juhlapuheen pitää paimiolainen valtiotieteen tohtori Kari Kaunismaa .

Yhdessä eteenpäin



Johannesjuhla-perinne lähti aikoinaan liikkeelle aidosta kohtaamisen ja kokoontumisen halusta.

Varsinais-Suomessa karjalaisten uuteen alkuun pääsemistä ja menetysten jälkeistä selviämistä auttoi tuttujen kyläläisten ja sukulaisten pysyminen suhteellisen lähellä. Se oli kiinnekohta entiseen, vertaistukea parhaimmillaan. Henkistä ja konkreettista turvaa

Johannesjuhlat olivat pitkään kaksipäiväiset. Väkeä oli paljon ja tultiin pitkienkin matkojen takaa. Oli urheilukilpailuja, illalla kenties tanssit.

Kansallispukuja, tanhuesityksiä. Musiikkia ja muisteloa. Vahvaa läsnäolon ja eteenpäinmenon tunnetta.

Juhla on nyt yksipäiväinen, mutta perusajatus on yhä sama.

Ensimmäiset johannekselaisten kesäjuhlat pidettiin Varsinais-Suomessa jo vuonna 1940. Juhlat ajoittuivat heinä-elokuun taitteeseen, ja niiden päänäyttämönä oli Salon VPK-talon sali.

Salo valikoitui juhlapaikkakunnaksi, koska Salo-Uskelan alueella oli tuolloin suuri määrä johannekselaisia evakkoja väliaikaisesti asumassa.

Kolmet ensimmäiset varsinaiset Johannesjuhlat järjesti Paimion Karjalaseura vuosina 1945, -46 ja -47. Vuoden 1948 juhlat järjestettiin Piikkiössä. Seuraavana vuonna kokoonnuttiin ja kohdattiin Liedossa.

Johannes-seura perustettiin Paimiossa vuonna 1949. Seuran oma lehti Johannekselainen alkoi ilmestyä vuonna 1950. Lehti ilmestyy edelleen säännöllisesti.

Johannes-seuran puheenjohtaja on Janne Aso. Johannekselaista päätoimittaa piikkiöläinen Hannu Rastas.

Johannes-seuran toiminta sisältää muun muassa kotiseutu- ja kulttuuriretkiä, tapahtumia ja virkistystoimintaa. Lisäksi toteutetaan kirjaprojekteja, perinnetiedon keruuta ja taltiointia sekä kuvien digitointia.

Seuran toimisto oli Paimiossa vuoteen 1964 asti, siitä lähtien Piikkiön keskustassa.