Suomen kesä alkoi vihdoinkin ja monet meistä ovat odottaneet sitä kuin kuuta nousevaa. Lomakausi on alkamassa. Joillakin aloilla loma on aina juhannuksen jälkeen, eikä heinäkuuta sanota turhaan lomakuukaudeksi. Onhan useat valtiolliset ja kunnalliset virastot kiinni juuri silloin. Sitten ovat ne alat, joilla lomia sirotellaan toukokuun alusta syyskuulle. Kuten esimerkiksi kaupan ala, jolla itse työskentelen. Tärkeintä on kuitenkin saada lomasta irti se, mikä on tärkeintä. Palautuminen.
Meillä on kummallinen tapa ladata suuri määrä tekemistä juuri loma-ajalle. Päätetään tehdä sitä kotona ja tätä mökillä. Lopulta alkaa hukkua siihen tehtävien tulvaan. Ja kun loma on ohi, muistelee niitä tekemättömiä töitä. Tai jos onkin ehtinyt kaikki hoitaa, olo on kuin ei lomalla olisi ollutkaan.
Itse olen mielestäni jopa laiska. En juuri suunnittele mitään korjaamisia tai remontteja lomalle. Viikonloput saavat riittää. Lomalla haluan vain nauttia, olla ja nauttia. Ja matkustaa. On outoa, miten paljon olen aina pitänyt matkustamisesta. Ja nykyään olen oppinut, että loma olisi hyvä aloittaa jollakin matkalla pois rutiineista ja kotiympyröistä. Tällä kertaa tosin matka oli suunniteltuna ennen lomaa. Linturetki Kuusamoon on ollut kesäkuun ohjelmistossa jo vuosia. Siinä yhdistyy kaksi suurinta intohimoani: linnut ja matkustaminen.
Meillä suomalaisilla on mielenkiintoinen tilanne. Monessa muussa maassa ei tunneta lomia ollenkaan. Jos haluat olla pois töistä, lomalla, joudut pyytämään palkatonta vapaata tai lopettamaan työt. Ja pääset ehkä takaisin, jos olet ollut pidetty tai tarpeellinen. Eikä siinä kaikki. En tiedä toista maata, jossa töistä maksetaan yksinkertainen palkka, mutta lomasta puolitoistakertainen. Lomailija saa vielä lisärahaa jäädessään pois töistä. Historiahan tuntee rahan nimellä lomaltapaluuraha, jota on maksettu aikanaan siksi, että saatiin työntekijät palaamaan samaan työhön.
Kun nyt suunnittelette lomaanne ja se kun se alkaa, muistakaa loman perimmäinen tarkoitus: rentoutuminen ja palautuminen.
Miellyttävää ja rentouttavaa lomaa kaikille.
Petri Laine
