Pride – Ihmisoikeuksien puolesta

2

PAIMIO,KAARINA/ Eeria Niskakoski

Turun seudun Seta ry:n puheenjohtaja Taija Ahlstedt kertoo, että sateenkaariliikkeen tarkoitus on muistuttaa, että ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

– Vieläkään sateenkaari-ihmisillä ei ole samoja oikeuksia kuin heteroilla, Ahlstedt huomauttaa.

Tästä esimerkkinä on Suomen tämänhetkinen translaki, jonka vuoksi sukupuoltaan korjaavilla on sterilointipakko.

Suomessa sateenkaari-ihmisten oikeuksien kannalta tilanne on heikentymässä Euroopan maihin verrattuna. Vaikka viime vuosina pride-liike on saavuttanut tuloksia mm. tasa-arvoisen avioliittolain myötä, mutta edelleenkään ei ole välttämättä mahdollista olla sateenkaareva turvallisesti.

– Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeudet eivät ole staattisella pohjalla. Siksi ei voi pysähtyä paikoilleen, koko ajan on tehtävä töitä, hän painottaa.

Pride-kuukausi ja pride-liike ovat sateenkaari-ihmisille tärkeitä, koska silloin nostetaan keskusteluun ihmisoikeustilanne, ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille tulee tilaa olla näkyvillä. Pride-liike lisää myös hyvinvointia, koska se antaa mahdollisuuden jokaisen olla turvallisesti mitä on.

– Se, että uskaltaa olla oma itsensä on valtava hyvinvoinnin lähde, Ahlstedt tiivistää.

Ennakkoluulot satuttavat

Toisaalta jotkut kokevat pride-liikkeen olevan liiankin paljon esillä. Ahlstedt muistuttaa, että vaikka pride-liike ja sateenkaarikulkueet voivat näyttää ulospäin vain juhlimiselta, on takana kuitenkin aina ihmisoikeudet.

– Esimerkiksi Pride-kulkueet ovat yleensä iloisia tapahtumia, se on sen juhlimista, että uskaltaa olla olemassa, hän naurahtaa.

– Pride-tapahtumissa huomaa myös, että sateenkaari-ihmisiin kuuluu paljon erilaisia ihmisiä ja moninaisuus näkyy hyvin. Meitä on kaikissa ikäluokissa ja asemissa, tämä läpileikkaa koko yhteiskunnan.

Sateenkaareviin ihmisiin kohdistuu paljon ennakkoluuloja ja stereotypioita, jotka ovat syvälle juurtuneita. Ahlstedtin mukaan ihmiset voivat hiiltyä siitäkin, jos heidän käyttämänsä palvelu tai yritys tukee ihmisoikeusliikettä.

– Ennakkoluulot tuntuvat tosi pahalle, ne satuttavat. Meissä ei kuitenkaan ole ihmisinä mitään eroa, Ahlstedt sanoo.

Hänen mukaansa erilaiset stereotypiat sateenkaari-ihmisistä saattavat johtua median tarjoamista kuvista. Hän painottaa, kuinka merkittävä rooli medialla on.

– Kuviin ja mediaan ehkä päätyy eniten värikkäitä ihmisiä. Siitä voi tulla ajatus, että sateenkaarevat olisivat erilaisia, Ahlstedt pohtii.

Tuen osoittaminen on helppoa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt voi ottaa monella tavalla huomioon arjessaan. Ahlstedt toivoo, että ihmiset ymmärtäisivät käytöksessään, että kyseessä ovat ihmisoikeudet ja hyvin henkilökohtainen asia. Siksi esimerkiksi toisen sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen utelu ei ole kohteliasta. Sateenkaari-ihmisten elämää helpottaa myös sukupuoli sensitiivinen kielenkäyttö, joka tarkoittaa sitä, että ei käytä tuntemattomista ihmisistä tai ihmisjoukoista sukupuolittavia sanoja.

-Sukupuolittaminen puheessa on turhaa, kun meillä on myös neutraaleja termejä. Esimerkiksi tytön tai pojan sijasta voi käyttää sanaa lapsi, vaimosta tai aviomiehestä sanaa puoliso, Ahlstedt sanoo.

Pride-kuukauden aikana läheinen saattaa tulla ulos kaapista, eli kertoa kuuluvansa sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön. Ahlstedt neuvoo, että silloin olisi hyvä olla rauhallinen ja antaa sateenkaarevan henkilön kertoa itse asiasta. Vaikka kaapista tuleminen tulisi yllätyksenä, kannattaa koittaa olla kannustava negatiivisuuden sijaan, sillä kaapista tullut on luultavasti tiennyt itse jo pitkään sateenkaarevuudestaan.

Ketään ei saa myöskään vetää kaapista, eli toisen sateenkaarevuudesta ei saa kertoa muille, mikäli niin ei ole sovittu.

– Olisi myös hyvä kunnioittaa toisen osoittamaa luottamusta, vaikka sanoa, että: ”ihanaa, kun uskalsit tulla kaapista minulle”, Ahlstedt huomauttaa.

Kyse on ihmisoikeuksista: ”saan olla just se kuka olen”

Kaarinalaiselle Nova Saariolle , 17-v., pride on ympärivuotinen protesti ja turvaverkko.

– Olen queer ja asukupuolinen, eli minulla ei ole sukupuolta lainkaan, hän sanoo.

– Olen kohdannut paljon kieltämistä ”tyttömäisen” pukeutumiseni takia, eivätkä ihmiset näe sukupuoltani oikeana asiana.

Saarion mukaan ihmiset olettavat näkemänsä perusteella hänen olevan tyttö, vaikkei asia näin ole.

– Olen oppinut tottumaan ennakkoluuloihin, mutta on tyhmää, että on pakko tottua sietämään vihaa. Toivon, että voisin elää ilman ja omana itsenäni, hän kertoo

Hänelle pride-liike on ollut läsnä aina, ja hän on käynyt pride-tapahtumissa pienestä asti.

– Pride liittyy vahvasti identiteettiini, koska sen avulla saan olla just se kuka olen. Pride luo turvaverkon kaikkea sitä turhaa vihaa vastaan, jota joutuu kokemaan arkipäiväisessä elämässä, Saario kertoo.

Saario muistuttaa, että kenenkään sukupuolta tai seksuaalista suuntautumista ei pitäisi olettaa, saati tehdä siitä suurta numeroa.

Aina ei ole pakko ymmärtää, mutta kunhan tukee eikä vihaa, pääsee jo pitkälle. Vaikka ei tietäisi kaikkea yhteisöstä, voi silti olla liittolainen sateenkaariliikkeelle.

– Toivoisin, että ne joita Pride-liikeen tuputtaminen ärsyttää, miettisivät paljonko sateenkaari-ihmisiä ärsyttää cis-heteronormatiivisuus aivan kaikessa epäolennaisessakin, Saario sanoo.

Saario toivoo konkreettisia tekoja sateenkaariyhteisön hyväksi pelkkien sateenkaarilippujen sijaan. Hänelle pride on protesti, joka jatkuu niin kauan, kun homo- ja transvihaa on.

– Seuraavan kerran kun pridetuputus ärsyttää, kannattaa katsoa peiliin. Tarvitsemme aktiivista tukea enemmistöltä, eikä vain passivista hyväksyntää. Ihmisoikeudet eivät ole mielipide kysymys, Saario huomauttaa.

Tiedetään mistä kyse

Pikainen gallupkysely Paimion keskustassa paljasti, että useat tuntevat Pride-liikkeen. Ohikulkijoilta kysyttäessä monet tiesivät, mitä pride-liike ajaa, ja mitä sen takana on. Toisaalta osassa vastauksista näkyi myös epävarmuus. Paimiolaiset tuntuvat suhtautuvan Pride-liikkeeseen myös melko neutraalisti.

– Tiedän jollain tapaa, mikä pride-liike on, mutta asia ei kosketa tai näy arjessa, Juho Wallin kertoo.

Pride-liikkeen näkyvyys Paimion alueella on kuitenkin vähäistä. Ohikulkijat eivät muista nähneensä tai eivät ole kiinnittäneet huomiota pride-liikkeen näkyvyyteen Paimion katukuvassa.

– Pride ei kyllä näy Paimiossa kovinkaan hyvin, sanoo Sonja Suomento.

– Pride-liike ei näy mielestäni Paimiossa, kertoo myös Anu Ritamäki hetken pohdittuaan.

Osa joilta kysyttiin ei halunnut ottaa mitään kantaa Pride-liikkeeseen.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Ei ole pakkosterilointia
5 kuukaudet sitten

Tästä esimerkkinä on Suomen tämänhetkinen translaki, jonka vuoksi sukupuoltaan korjaavilla on sterilointipakko.”
Tämä on väärää tietoa. Ei tarvitse olla steriloitu, koska muuten lisääntymiskyvytön riittää.
Hormonihoito aiheuttaa pitkäaikaisen ehkäisyn ja se riittää perusteeksi.
Siksi THL:n rekisterissä ei ole yhtään sterilointia transsukupuolisuuden perusteella.
Hormonihoidon keskeyttämällä lisääntymiskyky voi palautua

Admin
5 kuukaudet sitten

Kiitos tarkennuksesta. Tarkempi ja parempi sanamuoto olisi “Tästä esimerkkinä on Suomen tämän hetkinen translaki, jonka vuoksi juridisesti sukupuoltaan korjaavalla täytyy olla muun muassa lausunto lisääntymiskyvyttömyydestä.”

Asiayhteydessä puhutaan usein yleisesti streilointipakosta (mm. Ahlstedt käytti haastatellessa tätä muotoa), mutta ei ole tarkasti käsiteltynä korrekti muoto. Pahoittelut tästä virheestä. Toimitus