Sinilevätilanne lähti helteiden saapuessa heikkenemään nopeasti. Satunnaisia havaintoja ensimmäisistä sinileväesiintymisistä tehtiin jo myös Peimarilla, Paraisten ja Nauvon suunnalla, sekä esimerkiksi Kemiönsaarella.
Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina. Sinilevä voi kohota veden pinnalle muodostaen viiruja ja lauttoja. Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu sinivihreäksi. Sinilevä hajoaa vedessä kepillä koskettaessa hippusiksi, eikä levää jää roikkumaan rihmoina keppiin. Myös siitepöly voi muodostaa raitoja tai lauttoja veden pinnalle.
Siitepölyä esiintyy edelleen, ja etenkin männyn siitepöly voi muistuttaa erehdyttävästi sinilevää. Kaikkiin veden värjäymiin tulee suhtautua varovaisuudella, koska sinilevän voi erottaa siitepölystä varmasti vain mikroskooppitutkimuksella.
Havaintoja on kirjattu www.järviwiki.fi- sivustolle, ja sinne myös yksityiset voivat ilmoittaa havainnoistaan.
Vähäinen määrä sinilevää ei yleensä ole este veden käyttämiselle, kunhan veden käyttöön kiinnittää erityistä huolellisuutta. Vettä ei tule niellä, ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Sinileväesiintymät voivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Uimarantojen tilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
