Sauvo
Innokas, mielikuvituksellinen, oivaltava ja valtavan positiivinen. Hetkittäin jopa aavistuksen malttamaton ja kyltymätön. Sauvon kesäteatterin Vihervaaran Anna on kuin päähenkilönsä Anna Shirley (Aada Sevón): Mielettömän avoimesti ja lämpimästi ympäröivään maailmaan suhtautuva, mutta kuitenkin juuri sopivasti jalat maassa kohtauksesta toiseen etenevä.
Siksi tuntuukin heti pahalta, kun selviää, ettei 11-vuotias Anna ole yhtään sitä, mitä häneltä odotetaan. Avonlean kuvitteellisessa pikkukaupungissa asuvat jo varttuneeseen ikään ehtineet sisarukset Marilla (Anu Lehtonen-Sonkki) ja Matthew Cuthbert (Sami Virta) ovat adoptoineet pojan auttamaan heitä tilan töissä, mutta väärinkäsityksen seurauksena juna-asemalla Matthewia vastassa onkin kysymyspatteriaan availeva Anna. Ja kun seuraavassa käänteessä myös Cuthbertien sanovainen naapuri Rachel Lynde (Tarja Airola) lyttää sekä Annan ulkonäön että olemuksen, on selvää, että pelkkä vilkas mielikuvitus ja positiivisuus eivät riitä raivaamaan kaikkia Avonlean tarjoamia kantoja.
Ristiriidassa piilee myös valloittavan Vihervaaran Annan suurin vahvuus. Kanadalaisen L.M. Montgomeryn kirjasarjan ensimmäiseen osaan, Annan nuoruusvuodet (Anne of Green Gables, 1908), perustuva Timo Väntsin käsikirjoittama ja ohjaama näytelmä nivoo pala palalta Annan yhä suuremmaksi Avonlean ja yleisön suosikiksi.
Näytelmän edetessä Anna selvittää haasteen yksi kerrallaan samalla ilon ja avoimuuden peruslääkkeellä. Ja se lääke saa vuoroin leveitä hymyjä, mutta myös liikutusta aikaan Sauvon kesäteatterin penkkiriveillä. Mitä pidemmälle Annan valloitusmatka Avonleassa etenee, sitä vahvemmin koko 200-päinen yleisö tuntuu olevan päähenkilön tukena.
Väntsi on onnistunut sovittamaan pienistä palasista niin onnistuneen 2,5-tuntisen, ettei edes ensimmäisen puoliskon hieman hidastempoinen eteneminen haittaa.
1900-luvun alun maisema on rakennettu lavasteista ja puvustuksesta lähtien niin taitavasti Anneli Forstenin, Laura Hannulan, Maija Nerjannon ja Marika Vuorisen toimesta Sauvon museonmäen maisemiin, että katsojalle riittää kyllä ihasteltavaa kohtausten välissäkin. Mikko Väärälän musiikki tukee hyvin runsaan sadan vuoden takaista tuunelmaa ja lavasteet mukautuvat eri kohtauksiin pienillä lisämausteilla äärimmäisen hyvin.
Vihervaaran Annassa roolit napsahtavat hyvin paikalleen ja osaaminen sekä kunnianhimo pienissäkin yksityiskohdissa kumpuaa aivan ylimmälle katsomoriville asti. Mainion roolityön tekevän Aada Sevónin Anna Shirley voittaa yleisön heti ensiminuuteista lähtien puolelleen ja sen jälkeen työmaana onkin enää aavistuksen vanhoillinen Avonlean pikkukaupunki.
Ja mitä pidemmälle näytelmä etenee, sitä vahvempi on myös Annan kanssa lähentyvien Marillan (Lehtonen-Sonkki), Matthew’n (Virta) ja Rachelin (Airola) roolityö yhdessä Sanni Laisilan esittämän Dianan kanssa. Erityisesti Virran esittämän Matthew’n hitaasti syttyvä karisma tuntuu purevan paikalliseen yleisöön.
Ja miksei purisi, onhan Virta kuin kuka tahansa peimarilainen mies: sosiaalisissa tilanteissa ensin ehkä varsinaissuomalaiseen tapaan aavistuksen ujo ja kömpelökin, mutta pohjimmiltaan äärimmäisen hyväsydäminen.
Vihervaaran Anna kertoo kaikessa positiivisuudessaan ja lämminhenkisyydessään ennen kaikkea lapsen maailmasta ja siitä avarakatseisuudesta, miten kasvava ja alati oppiva nuori elämään suhtautuu. Siitä maailmasta voi ammentaa moni varttuneempikin.
