Kytösaho haluaa huonotkin hypyt pitkälle – ”En usko, että Suomessa on Varasvuorta parempaa paikkaa aloittaa hyppääminen”

0
Varasvuoren uusi ilme uusine mäkineen teki vaikutuksen myös Paimion Urheilijoiden ykköstykki Niko Kytösahoon. Hänen mukaansa mäkikeskus on nyt tässä kokoluokassa Suomen paras.

Paimio

Paimion Urheilijoita edustavan mäkihyppääjä Niko Kytösahon viime kausi oli vuoristorataa, jossa tuntui olevan reilusti enemmän ala- kuin ylämäkiä.

Alkukaudesta hyppääjä tuskaili tekniikkavirheen kanssa, eikä pistetili maailmancup-kisoissa karttunut toivotulla tavalla. Kun hyppyvire alkoi vähitellen tammikuussa löytyi, sairastui 21-vuotias mäkikotka koronaan ja se vesitti unelman Pekingin olympialaisissa kisaamisesta. Loppukaudesta balsamia haavoille tarjoilivat kuitenkin useat pistesijat maailmancupissa ja Rovaniemen normaalimäen SM-kulta.

– Kyllä ne viime kauden pettymykset huuhdottiin viimeistään Rovaniemellä pois. Eihän se ideaali kausi ollut eikä sitä mitä lähdettiin tavoittelemaan, mutta nyt katse on jo pelkästään tulevassa ja siinä, että ensi kaudella hyppy kulkisi aiempaa paremmin, Kytösaho sanoo seisoessaan rennosti kädet puuskassa kotimäkensä, Paimion Varasvuoren juurella.

Hän vietti viime viikonloppuna kesän ainoaa Paimio-viikonloppuaan, ja nyt edessä onkin tiivis harjoitusjakso Keski-Euroopan mäkikeskuksissa. Salzburgissa majapaikkaansa pitävä Kytösaho kiertää valmentaja-enonsa Pekka Kytösahon kanssa keskikesän aikana useita maailmancup-mäkiä muun muassa Itävallassa ja Sloveniassa löytääkseen tasaisuuden hyppäämiseen.

– Fysiikka on jo sillä tasolla, että jatkuvasti siellä maailman 20 parhaan joukossa hyppääminen olisi mahdollista. Tekniikkaa pitää vielä hioa, jotta hyvän ja huonon hypyn ero kaventuisi. Siihen tähdätään, että ensi kaudella olisi mahdollisuus vähän huonommallakin hypyllä olla siellä 30 parhaan joukossa, ja normaalisuorituksella sitten selvästi paremmilla sijoilla, Kytösaho kertoo.

Pistepottia kasvattamaan

Kaikkiaan 22-vuotias Kytösaho keräsi viime kauden maailmancupissa 35 pistettä sijoittuen kokonaispisteissä 50:nneksi. Suomalaisista hän oli maailmancupissa toiseksi paras kymmenen sijaa paremmin sijoittuneen Eetu Nousiaisen jälkeen.

Tuota sijoitusta Kytösaho haluaa marraskuussa alkavalla kaudella petrata reilusti, mutta toki kesän treenien tulosta mitataan jo hyvissä ajoin ennen lumikautta elo–syyskuun kesämaailmancupissa.

– Onnistuneita toistoja pitää vain saada alle mahdollisimman paljon, sitä kautta se perustekeminen siirtyy hyvällä tasolla myös kisoihin. Nyt treenataan aika kovaa elokuun loppuun asti, ja sen jälkeen sitten kierretään kesäcupin kisoja ja nähdään vähän, missä mennään siinä vaiheessa. Siitä lähdetään, että huonon ja hyvän hypyn välinen ero olisi mahdollisimman kapea jo siinä vaiheessa.

Kytösaho ehti lomailla muutaman viikon kisakauden päättymisen jälkeen, mutta muuten loppukevät ja kesä on sujunut harjoitusten merkeissä. Maailman huipputasolla se tarkoittaa 10–12 harjoitusta viikossa. Vuosi sitten mäkimaajoukkue piti jopa harjoitusleirin Varasvuorella, mutta tänä vuonna Kytösaho ei aio Varkin ison mäen torniin kavuta.

– Nyt jäänee välistä, mutta pitää katsoa, josko ensi kesänä olisi sitten taas paremmin aikaa myös hypätä, Kytösaho virnistää.

Varasvuori teki vaikutuksen

Varasvuoren mäkikeskus on menneen talven, kevään ja kesän aikana kasvanut kolmella uudella mäellä. Uudistunut keskus tekee vaikutuksen myös Keski-Euroopan valtavissa mäkikeskuksissa marinoituun mieheen.

– En usko, että Suomessa on näiden mäkien myötä parempaa paikkaa aloittaa ja päästä aika pitkällekin harrastuksessa. Jos miettii tässä kokoluokassa niin monipuolisuus on nyt aivan omaa luokkaansa. Olisipa ollut tällaiset mäet silloin, kun itse aloitin, Kytösaho naurahtaa.

Kytösaho sairastui ykkösluokan diabetekseen vuonna 2015, ja se sotki sekä harjoittelemisen että kisasuunnitelmat vuosiksi. Nykyisin diabetes on kuitenkin hyvin kontrollissa, eikä se vaikuta treenaamiseen tai elämiseen käytännössä millään tavalla.

– Ainoastaan kisakauden jälkeen lomalla pitää olla todella tarkkana painon kanssa, että se ei lähde nousuun. Sellainen muutama kilo tulee todella herkästi ja sen pudottaminen on vastapainona taas todella työlästä. Se on oikeastaan ainut asia, minkä kanssa saa olla enemmän tarkkana kuin ennen.