Raivaajapatsas – kiitollisuuden muistomerkki

0

”Isä pellon tekee, poika pellon pitää, pojanpoik vast hyäry nautittee”, sanoo vanha sananparsi. Suomessa raivattiin erityisen paljon uutta peltoa lähes yksinomaan hartiavoimin vielä 1920- ja 1930-luvuilla. Suuri uudisraivausvaihe käynnistyi uudelleen heti sotien jälkeen pellon hankkimiseksi siirtoväelle. Apuna olivat jo koneet joskaan ne eivät vielä täysin syrjäyttäneet kuokkaakaan.

Uudisraivaajien työn muiston kunnioittamiseksi alettiin eri puolille maata 1940 luvulta lähtien pystyttämään raivaajapatsaita pitäjien keskeisimmille paikoille. Varhaisimpana näköispatsaana pystytettiin Tapio Virkkalan veistämä raivaajapatsas Vetelin kirkonmäelle 1939. Pääosin raivaajapatsaat toteutettiinkin ns. näköispatsaina, 1970- ja 80-luvuilla syntyi modernejakin luomuksia.

Paimion raivaajapatsashanke käynnistyi 19.6.1961, jolloin Paimio-Seuran tekemä aloite raivaajapatsaan hankkimisesta hyväksyttiin kunnanvaltuustossa.

Patsashanketta eteenpäin viemään asetettuun toimikuntaan kuuluivat Paimio-Seuran edustajina Väinö Santala, Toivo Jokiniemi, Lempi Kivinen ja Santeri Kaikumäki. Kunnan edustajina Onni Silkkilä, Maurits (Mauri) Perkonoja, Jukka Saaristo ja Heikki Rasilainen. Seurakunnan edustajina Heimo Hurme, Eeva Salmenkallio ja Into Tammisto. Puheenjohtajana talousneuvos Väinö Santala.

Varojen keräämiseen, vuonna 1962 tehdyn arvion mukaan noin 5 miljoonaa silloista markkaa, arvioitiin kuluvan viisi vuotta. Paimion kunnan, seurakunnan, monien yhteisöjen ja yksityisten tuen turvin rahoitus järjestyi suunnitelman mukaisesti. Vuosina 1962-67 kerättyjen varojen yli jääneestä osasta muodostettu Raivaajarahasto kuuluu nykyään Paimion seurakunnan Diakoniarahastoon.

Arkkitehtitoimisto Olavi ja Kauko Reiman laatimassa kirkkopuistosuunnitelmassa patsas sijoitettiin keskeisesti Pietilän entisen Ankkalammen viereen. Vuosina 1907-1992 eläneen vehmaalaisen taiteilijan, Jussi Vikaisen veistämä raivaajapatsas valettiin 1966 pronssiin Helsingin Herttoniemessä, Suomen Kuvanveistäjien Liiton valimossa. Patsas tuotiin paljastamista edeltäneellä viikolla paikalleen Vehmaan punaisesta graniitista valmistetulle jalustalle, jonka sivuun on hakattu lause: ”He osaksensa kylvön sai ja lapset heelmän saivat”.

Sunnuntaina 2.7.1967 juhlaliputetun pitäjän aurinkoiseen Kirkkopuistoon kokoontui parituhantinen yleisö paljastusjuhlaan, jossa juhlapuheen piti paimiolaissyntyinen valtiomies, professori V.J.Sukselainen. Kunniavartiossa seisoneet nuoret, Eeva Laine ja Veikko Tuomola poistivat patsasta peittäneen verhon. Juhlassa kuultiin kantaesityksenä kansantaiteilija Mauri Perkonojan sanoittama ja dir.mus. Heimo Heimolan säveltämä Paimion Kotiseutulaulu. Raivaajapatsasta luonnehdittiin Paimiossa 1960-luvulla vaikuttaneiden sukupolvien lahjaksi jälkipolville.

Paimion lisäksi lähiseudulla on Kalervo Kallion veistämä, 1963 paljastettu Halikon raivaajapatsas, sekä 1966 paljastettu, Aarre Aaltosen veistämä, korkokuvatyyppinen Pöytyän raivaajapatsas. Näitten lisäksi on muitakin kotiseutuaiheisia muistopatsaita, esim. Ben Renvallin Salon Seppä Lauri vuodelta 1963.

Arimo Lähdeniitty

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments