Rauhalan Louhinta haluaa räjähdevaraston Paimioon – Pohjavesialueelle sijoitettaisiin jopa 9 000 kiloa räjähteitä

0
Räjähdevarastolle haetaan paikkaa 110-tien ja pohjavesialueiden väliseltä metsälohkolta.

Paimio

Rauhalan Louhinta Oy hakee lupaa pysyvien räjähdevarastojen sijoittamiseen Paimion Palomäen alueelle, lähelle Valkojannummen–Nummensuon pohjavesialuetta. Kyseessä olisi maksimissaan kolmen varastokontin kokonaisuus, joka sijoittuisi lähes 400-neliöiselle ja 2,4 metriä korkean panssariaidan ympäröimälle alueelle.

– Jos lupa varaston rakentamiselle heltiää, pystytetään alueelle alkuun todennäköisesti kaksi merikonttia ja aidoitus. Myöhemmässä vaiheessa myös kolmas kontti voisi tulla kysymykseen, selventää Rauhalan Louhinta Oy:n vanhempi panostaja Samu Salminen , joka tulisi toimimaan varastoinnin vastuuhenkilönä.

Lupaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilta haetaan kaikkiaan 9 000 kilon räjähdysaineiden varastointiin sekä 15 000 kappaleen nallien varastointiin. Nalli on pieni iskusta tai lämmöstä herkästi syttyvää ainetta sisältävä kapseli, joka sytyttää isomman räjähteen. Maksimissaan räjähteitä saisi olla 400 kiloa yhtä lattianeliömetriä kohden.

– Ja kyse on maksimimäärästä, tuskin sitä määrää räjähteitä varastossa kovin usein olisi. Määrä on sellainen, että louhinnassa 9 000 kiloa räjähteitä riittää yleensä noin kuukauden–kahden tarpeisiin, Salminen kertoo.

Metsävoittoista haja-asutusaluetta


Hakemuksessa mainitaan myös, että varastokapasiteettia voidaan vuokrata kiinnostuksen mukaan myös muille alan toimijoille. Salminen ei kuitenkaan usko, että ainakaan alkuun kapasiteettia riittäisi vuokrattavaksi, ja myöskään jatkossa kyse ei olisi suurista määristä.

Nykyisin Rauhalan Louhinnan räjähteet ovat varastoituna Naantalin ja Maskun rajalla sijaitsevalla Isosuon alueella, ja siellä räjähdevaraston kapasiteetti on jopa reilut 40 000 kiloa.

– Siitä saa vähän osviittaa, minkä kokoisesta räjähdevarastosta olisi nyt kyse. Isosuon räjähdevarastoa ollaan todennäköisesti lakkauttamassa, joten tarvitsemme joka tapauksessa uudet varastotilat räjähteille, Salminen sanoo.

Kulku räjähdevarastolle kävisi 110-tien kautta, joka sijaitsee 450 metrin päässä lähimmästä räjähdekontista. Räjähdevaraston suojaetäisyys lähimpään asuinrakennukseen olisi puolestaan noin 580 metriä. Ympäristö räjähdevaraston ympärillä on pääsääntöisesti metsävoittoista haja-asutusaluetta. Turku–Helsinki-moottoritielle matkaa varastolta kertyy noin kilometri.

Kamerat valvoisivat liikkeitä


Räjähdevaraston turvallisuutta tultaisiin valvomaan kameravalvontajärjestelmällä, johon on kytketty vähintään yksi erillinen kamera. Akku- tai paristokäyttöinen kameravalvontajärjestelmä lähettäisi kuvat ja videot välittömästi varaston vastuuhenkilöille.

– Varmaan käytännössä tarve olisi vähintään kahdelle kameralle. Niiden avulla mahdollisista liikkeistä varaston lähistöllä tulisi tieto välittömästi puhelimeen.

Suurimmiksi riskeiksi alueilla on hakemuksessa todettu maastopalo tai salamanisku. Sijainti lähellä pohjavesialueita olisi ideaali siksi, ettei pohjavesialueen suojavyöhykkeelle saa rakentaa asuinrakennuksia.

– Sijainti olisi siten turvallinen, ja toki myös logistisesti hyvä, koska matkaa 110-tielle ei kerry hirveästi, Salminen kertaa.

Hakemus on nähtävillä Tukesin verkkosivuilla 24. heinäkuuta asti, ja mielipiteitä sekä muistutuksia hakemukseen liittyen voi lähettää heinäkuun loppuun asti.

Aikaisintaan lupa räjähdevaraston pystyttämiseen voidaan myöntää jo elokuussa, ja Salmisen mukaan varasto voisi sellaisella aikataululla olla valmis jo tulevan syksyn aikana.