Retkikohde: Ehtaa 1700-lukua keskellä Turkua – Qwenselin talossa on nähtävää koko perheelle

0
Museo-opas Patricia Lindroos kuvattuna Qwenselin talon makuukamarin keskilattialla.

TURKU

Museon ja kodin yhdistelmä on jännittävä kokemus. Se saa mielikuvituksen lentoon aivan eri tavalla kuin jokin sinänsä mielenkiintoinenkin esinekokoelma.

Turun ydinkeskustassa Aurajokirannassa sijaitseva Qwenselin talo on 1700-luvun loppupuolen iso säätyläiskoti pihapiireineen. Se oli tuolloin paitsi lääketieteen professori Joseph Pippingin myös hänen monilapsisen perheensä koti. Palvelusväkeäkin oli.

Vaikka rakennus sijaitsi silloisen akateemisen eliitin asuttamalla ”Herrain kulmalla”, oli piharakennuksessa lypsy- ja luultavasti myös lihakarjaa.

Kaupunkimaisissa kivitaloissa asui tuolloin vain pieni osa Turun yläluokasta.

Qwenselin talo on Turun keskusta-alueen vanhin yhä pystyssä oleva puurakennus ja lähes autenttisine saleineen yksi Turun kiinnostavimmista museokohteista.

Qwenselin taloon ja samassa rakennuksessa sijaitsevaan upeaan Apteekkimuseoon tutustumiseen ei tarvitse varata aikaa puolta päivää.

Pari tuntia kuluu kuitenkin helposti. Varsinkin jos tutustuu myös museokahvilan ajattomiin antimiin.

– Tämä on mukava kokonaisuus ottaa kerralla haltuun, toteaa Qwenselin talon ja Apteekkimuseon yleisötyöstä vastaava museoassistentti Tuula Hänninen

Lapset on huomioitu kohteessa ”Lasten apteekki” -leikkipaikalla ja lasten omalla opaslehtisellä.

Työpaikalle palattuani avaan koneen ruudulle valokuvan, missä museopas Patricia Lindroos hymyilee Qwenselin talon makuukamarissa, Kuva on tuore, mutta samalla eräänlainen aikamatka lähes 250 vuoden taakse.

Rakennus, tulisijat, kalusteet ja koriste-esineet ovat miltei kaikki 1700-luvun loppupuoliskolta. Seinämaalaukset ja pellavakankaalle maalatut tapetitkin vievät kauas menneeseen.

Kuvaa käsitellessäni tuumin, että ehkä joku palvelijatar on joskus seisonut esiliina yllään täsmälleen samassa paikassa kuin Patricia. Kesäisen, lähes pilvettömän alkuiltapäivän valossa.

Ehkä on niinkin , että professori Pipping, myöhemmin aateloituna Pippingsköld, antoi toisinaan isorokko-rokotuksia tuossa samassa kamarissa. Ellei sitten talon suuressa salissa.

Tai sitten Pipping raukeina kesäpäivinä vain poltteli piippua keinutuolissaan.

Tuula Hänninen kertoo museokokonaisuuden saaneen kävijöiltä viime vuosina paljon positiivista palautetta.

– Toteutimme vuonna 2018 ison uudistuksen, ja se onnistui hyvin. Saimme johdantonäyttelyn ja museokaupan. Näyttelyitä freesattiin ja valaistusta kohennettiin. Lisäksi toteutettiin ääniopastus.

Ennen koronarajoituksia rakennuksen vuotuinen kävijämäärä oli noin 20 000 henkeä.

Päivittäiset kävijämäärät alkavat taas vähitellen kohota koronaa edeltävälle tasolle.

Hänninen näkee Qwenselin talon valtiksi muun muassa sen, että sekä säätyläiskoti että apteekkipuoli ovat kuin hyppäisi ajassa taaksepäin juuri siihen hetkeen, kun apteekkari on tehnyt työtään tai perhe lähtenyt maalle ja talo jäänyt niille sijoilleen.

– Huoneet ovat todella paljon samanlaisia kuin ne olivat 1700-luvun lopulla. Jokainen esinekin on juuri kyseiseltä aikakaudelta.

Vitriinejä on lähinnä vain johdantonäyttelyn tiloissa.

Kukaan Qwensel-niminen ei ole tiettävästi asunut Qwenselin talossa mutta tontti oli ennen talon rakentamista Qwensel-nimisen henkilön omistuksessa.

Rakennuskokonaisuuden joelle avautuva päärakennus on 1730-luvulta. Professori Pipping muutti perheineen taloon vuonna 1789.

Vaikka Turun palo saatiin aikoinaan hallintaan Aurakadun kohdalla, on Qwenselin talo laajalla alueella ainoa puurakennus, joka oli pystyssä jo ennen Turun paloa.

Pippingin perheen irtaimistosta on saatu arvokasta ja luotettavaa tietoa muun muassa 1700-luvun palovakuutuspöytäkirjoista. Palovakuuttaminen oli jo tuolloin yleistä – kuten myös tulen irtipääsy.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments