Kaarinassa, Paimiossa, Sauvossa ja kahdeksassa muussa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n jäsenkunnassa on sitkeästi pidetty voimassa vuoden 1993 jätelain mukainen polttokelpoisen jätteen sopimusperusteinen jätteenkuljetus, vaikka kunnan järjestämää jätteenkuljetusta on pidetty jätelaissa ensisijaisena jo vuodesta 2012 lähtien.
Kuntapäättäjät ovat halunneet pitää jätteenkuljettajan valinnan kiinteistönomistajien omissa käsissä ja siten vahvasti turvata paikallisten jätehuoltoyrittäjien toimintaa.
Samaan aikaan jätelain henki ja kuntien ympäristöviranomaisten näkemys on jo vuosia ollut, että keskitetty kilpailutus tehostaisi toimintaa, säästäisi ympäristöä ja sen myötä polttokelpoiset roskat myös päätyisivät nykyistä varmemmin oikeaan paikkaan.
LSJH:n jäsenenä on nyt kaikkiaan kahdeksantoista kuntaa, mutta niistä siis vasta vähemmistössä kunnat joissa LSJH operoijana hoitaa keskitetysti jätteenkuljetuksen kilpailutuksen ja järjestämisen.
Taistelua roskakuljetuksista on käyty viimeiset kymmenkunta vuotta, eli niin kauan kuin jätelaki on suosittanut kuntia järjestämään jätteenkuljetukset keskitetysti.
Päätös taas uusiksi
Viimeksi maaliskuussa 2021 Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta seudun jätehuoltoviranomaisena päätti niukasti 8-7, että Auran, Kaarinan , Liedon, Marttilan, Paimion , kanta-Paraisten, Pöytyän, kanta- Ruskon, Salon, Sauvon ja Turun alueiden kiinteiden jätteiden kuljetuksessa pysytään kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Päätöksen tehneet lautakunnan jäsenet edustavat jäsenkuntia ja ovat siis paikallisia poliitikkoja.
Tästä päätöksestä tehtiin kolme valitusta Turun hallinto-oikeuteen. Valittajien mielestä sopimusperusteinen jätteenkuljetus ei täytä jätelain vaatimuksia. Kesäkuussa hallinto-oikeus kumosi jätehuoltolautakunnan päätöksen – taas kerran – ja palautti sen uudelleen käsiteltäväksi.
Tästä päätöksestä voi valittaa eteenpäin vain jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Poliittinen ikiliikkuja
Reilussa kymmenessä vuodessa jätteenkuljetuspäätöksistä on valitettu hallinto-oikeuteen ainakin neljä kertaa. Vuosien kuluessa jätehuoltoyhtiöt Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Salon seudulla toiminut Rouskis Oy yhdistyivät, mutta kiistely roskapussien kuljetuksista vain on jatkunut. Pari kertaa päätöksiä on kumottu Korkeimmassa hallinto-oikeudessakin, mutta poliitikot ovat pitäneet päänsä ja tehneet uudestaan päätöksen pysyä kiinteistönhaltijan sopimusperusteisesti järjestämässä jätteenkuljetuksessa.
Poliittiset päättäjät ovat tehneet lainvastaisia päätöksiä, jotka on kumottu hallinto-oikeudessa ja KHO:ssa, mutta sitten on vain aina tehty uusi lainvastainen päätös.
– Tästä syntyi vuosien kuluessa poliittinen ikiliikkuja, kuvaa Lounais-Suomen jätehuoltolautakunnan esittelijä ja valvontajohtaja Leena Salmelainen kuluneita vuosia.
Vuosi sitten kesällä voimaan tullut uusin jätelaki ohjaa jäteasioiden järjestämisen raamit vieläkin selkeämmin keskitettyyn suuntaan, ja ainakin teoriassa nyt on mahdollista sekin, että KHO ei anna valituslupaa.
Joten asiassa saattaa häämöttää loppusuora.
– Toivottavasti. Saa nähdä, kommentoi valvontajohtaja Salmelainen.
Voittaako laki?
Viimeisimmän vuosi sitten voimaan tulleen jätelain muutoksen myötä kierrätysvelvoitteet laajenevat entisestään. Kotitalouksissakin kaikki muu paitsi polttokelpoinen jäte – siis pakkausjäte ja biojäte – on yhä laajemmin kierrätettävä, ja niiden kuljetukset järjestää lain mukaan kunnat, eli tällä alueella jätehuoltoviranomaisena kuntien yhdessä omistama LSJH keskitetysti.
Vuoden parin sisällä siis kaiken muun jätteen paitsi poltettavat roskapussit, noutaa niin taloyhtiöistä kuin ainakin yli 10 000 asukkaan taajamissa omakotitaloistakin LSHJ:n kilpailuttama toimija. Aika erikoiselta tuntuisi, jos tämänkin jälkeen polttokelpoiset roskat käytäisiin hakemassa erikseen.
– Pistän toivoni siihen, että kaikki osapuolet tunnustaisivat, ettei siinä ole mitään järkeä. Kun se noutaja voi olla sama alan toimijakin, sanoo Leena Salmelainen.
Tottakai on niin, että Paimiossa tai Sauvossa ei ole näin suurta taajamaa, mutta todennäköisesti lakivelvoite laajenee jollain aikataululla myös yhden asunnon kiinteistöihin.
Aika muuttaa myös asenteita. Asukkaiden ymmärrys ympäristöasioista ja kierrätyksestä on kasvanut ja yhä useampi katsoo, että jätteiden kuljettamisessa ja käsittelyssä ei ole kyse pelkästään valinnanvapaudesta eli siitä, että saa itse valita, kuka roskat hakee. Kyse on myös siitä, että edelleen on vapaamatkustajia, jotka heittävät roskansa luontoon tai kiikuttavat hyötyjätepisteisiin muiden kustannuksella, koska eivät ole tehneet lainkaan jätehuoltosopimusta. Se lasku lankeaa kaikkien maksettavaksi muun muassa jätehuollon vuosittaisen perusmaksun kautta.
Jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhonen kertoo, että valinnanvapauttakaan ei aidosti edes kaikissa LSJH:n kunnissa ole, koska joissakin kunnissa toimii vain yksi kuljetusyritys. Toisaalla taas pahimmillaan alueilla voi kiertää samana päivänä monta roskasäiliöiden tyhjentäjää, mikä on tehotonta ja kuluttaa luontoa ja tiestöä.
Salmelainen puolestaan huomauttaa, että kokemukset jätteiden kuljetusten keskitetystä järjestämisestä ovat osoittaneet vääräksi sen pelon, että pienet jäteyrittäjät kärsivät. Päinvastoin, kilpailutettaville alueille on syntynyt myös uutta yritystoimintaa.
Molemmat alleviivaavat, että kyse on paljon muustakin kuin jätteenkuljetuksesta. Siitä, että jätteet saadaan kattavasti talteen, ja toiminta on tasapuolista, kattavaa ja ympäristön kannalta kestävää.
Lautakunta tyytyi nyt
Hallinto-oikeuden päätös tuli jätehuoltolautakunnan tietoon 23.6. ja lautakunta merkitsi sen nyt tiedokseen. Nyt odotellaan hakeeko joku muu taho valituslupaa KHO:lta ja myönnetäänkö se.
Jätehuoltolautakunnassa istuu nyt kevään 2021 kuntavaalien jäljiltä uusia päättäjiä, joista ainakaan kaikki eivät asiaa ole aiemmin käsitelleet. Jätehuoltolautakunta joutuu siis käsittelemään asiaa ennemmin tai myöhemmin taas uudelleen. Lopputulos voi olla mikä vain.
Jätehuoltolautakunnan sauvolainen jäsen Laura Hannula (vihr) on sitä mieltä, että jätelain mukaan on toimittava. Hän on kierrätyshenkinen ja myös aktiivinen kierrätystaloudesta valistaja esimerkiksi omalla @sauvonsirkuttaja instagram-tilillään.
– Näen että logistisesti on järkevää kunnan järjestää jätteiden kuljetus. Mielestäni kiertotalous kehittyy tätä kautta myös kotitalousjätteen kuljetuksissa ja kuluttajat tarvitsevat tässä ohjausta. Se on myös mahdollisuus yrityksille tehdä kehitystyötä, jota ympäristö ja asiakkaat arvostavat, hän sanoo ja viittaa tällä esimerkiksi jäteastioihin, joissa olisi erilliskeräysmahdollisuuksia.
Hannula sanoo, että luonnon ja ympäristön kannalta kyse on myös siitä ajellaanko kuljetuksia vain se määrä mitä tarvitaan.
– Eihän koulukuljetuksiakaan järjestetä itse.
– Voiko oikeusvaltiossa ohittaa lain tekemällä lainvastaisia päätöksiä vaikka maailman tappiin asti, kiteyttää Veli-Matti Suhonen tilanteen ongelmallisuuden.
LSJH:n alue ei tokikaan ole maassa ainoa, jonka toimialueella sopimusperusteinen ja kuntien järjestämä jätteenkuljetus on vastakkain ja ollut jo vuosia.
Suhonen huomauttaa, että sekin on mielenkiintoista, että missä mennään päätöksenteon vastuiden osalta.
– Jätehuoltolautakunta on viranomaiselin, joka toimii viranomaisvastuulla.
Sekin siis teoriassa voisi olla mahdollista, että poliitikot joutuisivat jossain kohden vastuuseen lainvastaisesta päätöksenteosta.
FAKTA
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta on 18 kunnan yhteinen toimielin, jonka tehtävänä on järjestää alueensa jätehuolto jätelain ohjaamana kaikkien alueen asukkaiden ja samalla ympäristön etua tavoitellen. Lautakunta päättää jätehuoltomääräykset ja -taksat sekä seuraa jätehuollon järjestämistä alueellaan.
Toimialueella on käytössä kaksi erilaista järjestelmää kiinteiden jätteiden, ja sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetukseen: Kunnan järjestämä jätteenkuljetus
ja sopimusperusteinen jätteenkuljetus.
Kemiönsaarella, Maskussa, Mynämäellä, Naantalissa, Nousiaisissa, Paraisten saaristossa (Nauvo, Korppoo, Houtskari), Raisiossa ja Ruskon Vahdon kunnanosassa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) on kilpailuttanut kiinteiden jätteiden jätteenkuljetukset. Näissä kunnissa jätteenkuljetukseen liitytään ottamalla yhteyttä LSJH:n asiakaspalveluun, joka hoitaa jätehuollon organisoinnin, laskutuksen ja neuvonnan.
Aurassa, Kaarinassa, Liedossa, Marttilassa, kanta-Paraisilla, Paimiossa, Pöytyällä, Ruskon Ruskon kunnanosassa, Salossa, Sauvossa ja Turussa on voimassa vuoden 1993 jätelain mukainen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. Sen mukaan kiinteistön haltija sopii jätteenkuljetuksesta suoraan valitsemansa jätteenkuljetusyrityksen kanssa ja LSJH vastaa muista kunnille kuuluvista jätehuollon palvelutehtävistä.
Biojätekeräys laajeni jo pieniin taloyhtiöihin
Biojätteen erilliskeräysvelvoite on laajentunut heinäkuun alussa koskemaan taloyhtiöitä, joissa on vähintään viisi asuntoa. Tällaisten yhtiöiden pihassa on oltava joko biojäteastia tai biojätekompostori. Tähän velvoittaa jätelaki.
– Uuden jätelain myötä laajentuvan keräyksen vuoksi erilliskerätyn biojätteen määrän arvioidaan lähivuosina kasvavan jopa 50 prosenttia vuoden 2021 tasosta, kertoo LSJH:n palveluasiantuntija Markus Saarinen .
Niiden kuntien osalta, joissa LSJH:n alueella on kunnan kilpailuttama jätteenkuljetus asia on käyty läpi taloyhtiöisännöitsijöiden kanssa. Kaarinassa, Paimiossa ja Sauvossa asiasta asia on pitänyt hoitaa taloyhtiön sopiman kuljetusyrittäjän kanssa.
Ensi vuonna pakkausjäte
Biojätteen erilliskeräysvelvoitetta seuraa taloyhtiöissä jo vuoden päästä velvoite järjestää bio- ja pakkausjätteen erilliskeräys. Tällöin keräysvelvoite laajenee koskemaan myös muovia, lasia, metallia ja kartonkia. Näiden keräysasioiden pitää olla kunnossa siis heinäkuun alussa 2023.
Biojätteen keräys laajenee koskemaan myös omakotitaloja yli 10 000 asukkaan taajamissa heinäkuussa 2024. Edelleen senkin jälkeen on toki biojätteen erilliskompostorin käyttäminen sallittua.
