Piikkiö
Hiilessä ja sen tehokkaammassa sitomisessa maaperään voisi olla yksi lisäavain maanviljelijöiden kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan. Näin uskovat ainakin MTK-Varsinais-Suomen Hiilipelto-hankkeen puolesta Tuorlassa tiistaina puhuneet hankeasiantuntija Sami Talola ja aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu.
– Käytännössä päivän pääteemana oli, miten sitoa hiiltä tehokkaammin maaperään. Yksi keino on esimerkiksi pitää peltolohkot kasvipeitteisinä kasvukauden ulkopuolellakin esimerkiksi monivuotisia viljelykasveja ja kerääjäkasveja, kuten nurmikkoa viljelemällä. Ne sitovat maaperään myös hiiltä, jolloin esimerkiksi pitkät kuivat jaksot tai voimakkaat sateet eivät ole niin vahingollisia viljelylle, Talola kertoi.
Päivä oli suunnattu sekä maanviljelijöille, alan opettajille että myös opiskelijoille. Paikalla olikin ajankohdasta riippuen paristakymmenestä neljäänkymmeneen aiheesta kiinnostunutta.
Varsinkin viimeiset kaksi kasvukautta ovat osoittaneet sen, että nykytietoon ei pidä liiaksi tuudittautua, sillä ilmasto muuttuu ja se vaatii myös maanviljelijöiltä reagointia.
– Nyt on ollut harvinaisen hankalat pari edellistä vuotta, kun kuivat jaksot ovat olleet pitkiä ja taas niiden vastapainona on sitten saatu rankkoja sadejaksoja. Monilla pelloilla arvokkaita ravinteita ei ole pystytty hyödyntämään tehokkaasti ja kuivat jaksot ovat tyrehdyttäneet kasvupotentiaalia merkittävästi. Nykytilanteessa talousnäkökulma on erittäin tärkeä viljelyn kehittämisen suunnittelussa, Talola sanoi.
Hiili hillitsee ilmastonmuutosta
Tuorlan opetusmaatilalla nähtiin tiistaina sekä monilajinen nurmi-, kevätvehnä- ja öljyhamppupeltolohko että myös konkreettisia esimerkkejä, miten maaperän ravinteikkuutta ja kosteutta voisi mitata entistä paremmin. Perinteinen viljelykierto, jossa maat käännetään syksyllä puintien jälkeen odottamaan seuraavan kevään kylvöjä, ei välttämättä ole paras ratkaisu ainakaan varsinaissuomalaisilla pelloilla.
– Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt tulevat näillä näkymin yleistymään, joten on hyvä miettiä, miten maatalous kehittyy muuttuvan ilmaston mukana. Kasvipeitteisyys on yksi hyväksi havaittu keino sekä ravinteiden että kosteuden sitomisessa maaperään, Launto-Tiuttu sanoo.
Hän korostaa, että mitä paremmin ja pidemmällä ajanjaksolla pelto sitoo hiiltä itseensä, hillitsee se myös osaltaan ilmastonmuutosta.
– Viljelyvarmuuden parantaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen kannustavat viljelijöitä panostamaan mahdollisimman tehokkaaseen hiilen sitomiseen.
Pienryhmäneuvontaa tarjolla
Yksi päivän tavoitteista oli myös löytää aiheesta kiinnostuneita maanviljelijöitä mukaan ProAgrian vetämään pienryhmäneuvontaan, joka starttaa syksyllä. Pienryhmiin etsitään kaikkiaan noin 40:ää viljelijää, jotka olisivat kiinnostuneet uusista tavoista ja ideoista hiilen tehokkaammassa sitomisessa peltolohkoille.
– Meillä on nyt noin 20 viljelijää ilmoittautuneena, ja mukaan ehtii vielä elokuun loppuun asti. Pienryhmäneuvonta on ilmaista, ja tavoitteena on kokoontua yhteen muutaman kuukauden välein vaihtamaan ideoita ja saamaan asiantuntijaneuvoja, kertoo luomu- ja ympäristöasiantuntija Satu Paananen ProAgriasta.
Pienryhmäneuvonta jatkuu aina syksyyn 2024 asti.
Heinäkuun sateilta toivotaan piristysruisketta viljasadolle
Kokonaisuudessaan viljasadosta näyttäisi Peimarin seudulla muodostuvan hieman tavanomaista heikompi, mutta mitenkään hälyttävältä tilanne ei vielä ainakaan heinäkuun alkupuolella näytä. Kuun alun sadekuurot ja viilentynyt ilma ovat tehneet hyvää hetkellisesti kuivaksi päässeille maille.
– Toki jokainen tila on oma yksilönsä ja paljon on kiinni siitä, milloin kevätkylvöjä päästiin tekemään. Joka tapauksessa jos juhannuksen jälkeinen kuuma ilma meinasi kuivattaa paikoin peltoja pahoinkin, on tilanne helpottunut nyt viimeisen viikon aikana. Ja ilmeisesti ennustekin lupaa, ettei ihan heti olisi uusia helteitä tulossa, sanoo kasvintuotannon alueellinen asiantuntija Jarmo Pirhonen ProAgriasta.
Samoilla linjoilla on myös toinen ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija, paimiolainen maatalousalan yrittäjä Elina Yrjövuori.
– Eihän se sato mitenkään hirveän hyvältä nyt näytä, mutta toisaalta heinäkuun alkupuolen sateet voivat vielä kasvattaa ainakin siementen kokoa ja siten myös satoa. Joten toivoa on, ja nyt ennuste näyttäisi sen suhteen ainakin ihan hyvältä.
Poikkeuksellisen kuiva alkukesä
Touko-kesäkuu oli seudulla poikkeuksellisen kuiva, ja Yltöisten sääasemalla Piikkiössä sadevettä kertyi mittariin kahdessa kuukaudessa kaikkiaan 49,6 millimetriä. Alle 50 millimetrin kokonaismäärän on viimeksi jääty touko–kesäkuun mittausvälillä vuonna 1999, jolloin sadetta kertyi yhteensä 32,3 millimetriä. Esimerkiksi viime vuonna touko–kesäkuussa vettä satoi yhteensä 103,3 ja kaksi vuotta sitten yhteensä 110,6 millimetriä. Keskimäärin tuolla ajanjaksolla Peimarin seudulla sataa 70–100 millimetriä.
Yrjövuori arvioi, että parhaiten kuivuutta vastaan on pyristellyt ohra, mutta muut viljalajikkeet ovat kärsineet enemmän. Pirhonen taas muistuttaa, että alueellista vaihtelua on paljon, eikä sääennusteisiinkaan uskalla aina luottaa.
– Se on hyvin tilakohtaista. Osalla tiloista keväällä satoi jopa liiankin kovia sadekuuroja, ja osalla taas on ollut todella kuivaa. Kokonaisuutena näkisin kuitenkin, etteivät satonäkymät nyt ainakaan ihan heikkoja ole. Ihan lupaavia kasvustoja pääpiirteittäin, hän summaa.
