Vähempikin riittää

0

Palasin lomilta ja sähköpostissa aamun ensimmäinen tiedote kertoi, että enemmistö suomalaisista on huolissaan nuorten somekoukusta. Kyllä siitä pitääkin olla huolissaan, varsinkin kun lapset ja nuoret törmäävät netissä ja sosiaalisessa mediassa yhä useammin asiattomaan, hämmentävään ja jopa haitalliseen sisältöön.

Eräs lapsiin ja nuoriin liittyvä selkeä oma havainto on keskittymiskyvyn häiriintyminen. Monet lapset ja nuoret käyvät suorastaan kuumina seikkaillessaan kännykkämaailmassa. Tarkkaavaisuus pätkii useiden ja usein yhtäaikaisten ärsykkeiden keskellä. Rauhoittuminen ja irrottautuminen on vaikeaa.

Mutta ei huolen pitäisi rajoittua lapsiin ja nuoriin. Kyllä me aikaihmisetkin olemme koukuttuneita ja toisinaan hämmentyneitäkin.

Jotenkin jännää, että ruutuaika huolestuttaa, mutta emme osaa puuttua siihen edes itse riittävän ponnekkaasti, vaikka keinoja kyllä on. Kukin aikuinen voi itse rajoittaa eri sovellusten käyttöä. Vanhemmille sen pitäisi olla nyt jo itsestään selvää, että sovellusten käyttöä voi lapsilta rajoittaa. Digitaalisuutta opitaan ihan ilman sitäkin, että lapset kulkevat aamusta iltaan kännykkä käteen liimautuneena.

Koetin muutaman lomaviikon aikana itse kiinnittää erityistä huomiota kännykän käyttööni. Toki käväisin sosiaalisessa median profiileissa ja tein joitakin kesäisiä päivityksiäkin, mutta vältin siihen upottautumista. Lomailin siitä, että on ”työn vuoksi” tärkeää tietää, mitä missäkin kulmakunnalla tapahtuu. En paneutunut uutisvirtoihin, enkä muiden kesätekemisiin. Pääosin nautiskelin vain kirjoista kännykän kautta.

Kylläpä teki hyvää. Puhelin unohtui välillä niin, että sitä joutui etsimään. Havaitsin, ettei ole välttämätöntä jatkuvasti pysyä selvillä siitä, mitä sometuttavani puuhaavat. Tavatessa on jotain juteltavaakin. Uutisvirrassa pysyin, vaikken lukenut tai katsonut uutisia kuin kerran päivässä. Sähköpostin unohdin niin, että jonkun laskun maksaminenkin taisi hiukan viivästyä.

Ruutuajan seuraaminen ja rajoittaminen on sillä tavalla tervehenkistä, että se vapauttaa aikaa muuhun kanssakäymiseen ja vaikka ulkoiluun. Vähempi saa riittää myös jatkossa.

Taina Tukia