Kolumni: Ajankohtaista alkutuotannon saralta

0
Viljan puinti on tänä vuonna normaalivuotta jäljessä.

Nyt puitava kasvusto perustettiin ja kylvettiin osin jo viime syksynä. Paimiolaisen yksittäistilan tasolla maan poveen kätkettiin syysvehnän ja -rukiin jyvät sekä syysrypsin siemenet. Kaikki itivät hyvin ja saivat hyvän, puhdasoppisen näköisen alun.

Talvi oli suojaisissa rakennuksissa ja kulkuneuvoissa pääasiallisesti toimiville ihmisille verraten normaali, lämpötilan pysytellessä 20 asteen tuntumassa.

Syysitoisille viljelykasveille talvi oli katastrofi. Rypsin tuho olisi totaalinen ja viljatkin menisivät pitkälti uudelleen kylvöön.

Talvi antautui viipyillen, taloudellinen epävarmuus vallitsi. Hallitsijat patistivat: kaikki pellot otettava viljelyyn. Kun kylvöille viimein päätettiin lähteä kasvilajivalikoimaan otettiin mukaan kevätvehnä, – ohra ja herne.

Hintapohjan alkutuotteille määrää Suomessa rehun hinta, siihen joku kymppi päälle, saadaan elintarvikelaatua. Elintarvikelaadulle on tarkat vaatimukset. Rehuksi tai rehukomponentiksi soveltuu lähes kaikki tutkittu tavara joka on puitu, kuivattu ja säilötty asianmukaisesti sekä esimerkiksi herne-erote.

Tilalla tavoitteena on elintarvikelaatu, joten nyt korjattavat lajit ovat niin sanotusti: keksivehnä, mallasohra, leipäruis ja hernekeittoherne. Voi niistä taitavat paakarit ja kotien jauhopeukalot muutakin tehdä.

Hernekasvusto on ollut joka vuosi erilainen. Tänä vuonna se näytti hyvältä aluksi, mutta jotenkin luovutti kesken kaiken ja rikat pääsivät voitolle. Syynä saattoi olla helteet tai liian vähäinen fosforilannoitus. Herneelle sopivaa apuvoimaa ei kevättalvella enää saanut edes aitoa rahaa vastaan.

Vaikka palot olivat kypsiä, kasvustossa oli runsaasti vihreitä varsia. Se hidasti puintia, massa kyllä meni sisään mutta tähteet tuppasivat tukkia silppurin. Sadon määrä oli kaukana hyvästä, silti parempi kuin kahteen vuoteen.

Kaikki kaikessa, kasvukausi tällä alueella on ollut viljojen osalta normaali/hyvä ja viljat olisi hyötynyt lisälannoituksesta, jota monet kaukonäköisesti antoivatkin.

Viljasato vaikuttaa hyvältä määrällisesti, labra-analyysejä laadun puolesta ei vielä ole käytettävissä. Miksi olisikaan, koska en ole vielä edes toimittanut esinäytteitä ja on vielä puitavaakin.

Martti Heurlin

Kirjoittaja on MTK-Paimion sihteeri.