Kesäretkikohde: Söderlångvik tarjoilee taidetta ja luontoelämyksiä

0
Söderlångvikin kartano avautui korjausten jälkeen uudelleen yleisölle 2021.

DRAGSFJÄRD

Dragsfjärdissä Kemiönsaaren lounaiskulmalla sijaitseva Söderlångvikin kartanoalue on vähintäänkin päiväretken arvoinen. Jos aikaa on enemmän, kannattaa yksi päivä käyttää kartanoalueeseen ja kartanomuseoon tutustumiseen ja toinen päivä luontoelämyksiin alueen eri reiteillä.

Kartano oli aikanaan suomenruotsalaisen kulttuuri- ja talousvaikuttaja Amos Andersonin kesäasunto, jota sanotaan myös hahmotaloksi. Hän laajensi alkuperäisen hirsitalon italialaistyyppiseksi huvilaksi, jonne seurapiiritapahtumat kokosivat usein arvovaltaisia vieraita.

Omaisuutensa Anderson kokosi osuvilla kiinteistöhankinnoilla Helsingin keskustassa ja nykyisen Forumin seutuvilla, mutta hän ei koskaan unohtanut juuriaan Kemiössä. Paikalliset tietävät, miten hän jo eläessään rahoitti esimerkiksi seudun pieniä kirkkoja ja vanhainkoteja, mutta myös esimerkiksi Turun Tuomiokirkon entisöimistä.

Söderlångvikin päärakennus on toiminut taide- ja henkilöhistoriallisena museona vuodesta 1965. Kartano remontoitiin hiljattain, ja vasta reilu vuosi sitten – keväällä 2021 – se avautui uudelleen yleisölle.

Museossa on esillä taideteoksia Amos Rex -taidemuseon kokoelmista. Jotkut ovat teoksia, jotka Amos Anderson on itse hankkinut. Lisäksi museossa on laajasti esillä Andersonin henkilökohtainen kirjasto.

Museo antaa hyvinkin elävän kuvan siitä, millainen huvila oli Amos Andersonin (1878–1961) elinaikana. Sisustus on enimmäkseen klassista, antiikkihuonekaluja ja joitakin jäljitelmätyylejä. Rakennuksesta on kaunis näkymä Paul Olssonin 1930-luvulla suunnittelemaan puutarhaan, joka myös on kunnostettu.

Säätiön hallinnassa



Amos Anderson loi 1920- ja 1930-luvulla Suomen suurimman paino- ja kustannusalan yrityskeskittymän. Lahjoittajana Anderson ja hänen perustamansa säätiö Föreningen Konstsamfundet ovat tukeneet erityisesti Suomen ruotsinkielistä tiedettä, taidetta ja yhteiskunnallista toimintaa.

Anderson itse oli syntyjään vaatimattomista oloista Kemiöstä, mutta hän eteni siis vaikuttavaksi talousmieheksi ja sanomalehden kustantajaksi. Liiketoimien ohella hän oli laaja-alainen kulttuurin ja tieteen ystävä. Hän oli kiinnostunut keskiajasta ja katolisuudesta, vanhasta kirkkoarkkitehtuurista ja musiikista. Myös teatteritaide oli lähellä hänen sydäntään.

Hän oli perustamassa kustantamoa, joka perusti sanomalehti Hufvudstadsbladetin, toimi sen toimitusjohtajana ja päätoimittajana vuoteen 1945 asti. Hän oli myös Sanomalehtien Kustantajat ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja.

Andersonin filosofiassa raha merkitsi velvoitteita ihmisiä ja yhteiskuntaa kohtaan, kerrotaan museon nettisivuilla, ja jotenkin tuo aate on läsnä Söderlångvikin kartanomuseossa. Anderson isännöi siellä aikanaan hienoja kulttuuri- ja talousalan ihmisten kekkereitä, mutta nukkui itse vaatimattomassa huoneessa kapealla rautapedillä, Raamattu vieressä yöpöydällä.

Kuoli perheettömänä



Anderson oli aktiivinen myös politiikassa. Hän oli muun muassa kansanedustajana Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä (1922–1927) ja kolme kertaa presidentin valitsijamiehenä. Hän toimi aktiivisesti teatterin ja taiteen tukijana ja hänet palkittiin lukuisilla kunniamerkeillä ja -arvoilla. Anderson myös lahjoitti Tamminiemen aikoinaan presidentin asunnoksi.

Anderson kuoli perheettömänä ja testamenttasi omaisuutensa perustamalleen taidesäätiö Konstsamfundetille, joka hallinnoi paitsi Söderlångvikin kartanoa myös taidemuseo Amos Rexiä sekä mittavaa sijoitusomaisuutta. Andersonin jälkeensä jättämän omaisuuden markkina-arvo vuoden 2021 lopussa oli 750 miljoonaa euroa. Omaisuuden vuosittaisella tuotolla avustetaan taiteen ja kulttuurin toimijoita, ammatillista koulutusta, elokuvatuotantoa ja mediaa sekä kansalaistoimintaa.

Visiitillä konkretisoituu, että Anderson piti vauraudesta ja antoi sen näkyä ja heijastua ympärilleen, mutta jalat pysyivät kuitenkin maassa. Se on hyvä muistutus joka tilanteessa.

Jos ehdit, tutustu todellakin ympäröiviin luontopolkuihin ja maisemiin. Kipua vaikka Purunpään niemelle: Glasbergetin huipulta on upeat näkymät Saaristomeren kansallispuistoon.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments