Kuusiston Taidekartano täyttyi veistoksista

0
- Tämä on tarkoitus maalata vielä värikkääksi, Tapani Kokko esittelee veistostaan.

KAARINA

Moottorisahan murahtelu kuuluu useammastakin eri suunnasta Kuusiston Taidekartanon pihapiiriä lähestyessä. Kartanolla ei kuitenkaan ole meneillään puiden harvennustalkoot, vaan pihapiirin ovat täyttäneet kuvanveistäjät, jotka ovat parhaillaan toteuttamassa taideteoksiaan Taidekartanon uuteen veistospuutarhaan. 

Kymmenen kuvanveistäjää on kutsuttu viikoksi Taidekartanolle toteuttamaan veistoksia aiemmin kartanon alueelta kaadetuista saarnista ja jalavista. 

– Olen sitä mieltä, ettei yhtään suurta arvopuuta saa kaataa turhaan. Mutta jos puita on pakko kaataa, silloin puut ansaitsevat tulla mahdollisimman hyvin uudelleen käytetyiksi, Taidekartanon pyörittäjä Merja Markkula toteaa.

Alueelta kaadettiin puita vuonna 2019 ja jo tuolloin Markkula päätti, että puut on säilytettävä myöhempää taidekäyttöä varten.

– Säilytin niitä sitten omalla pihallani, sillä täällähän niitä ei voinut säilyttää, Markkula kertoo.

10-vuotisjuhla



Varsinainen idea veistoviikosta syntyi viime kesänä, kun kuvanveistäjä Terhi Kaakinen työsti Taidekartanon puutarhaan kaksi teosta, joissa puusta veistetyt lapsihahmot istuskelevat kaadettujen puunrunkojen päällä. Kaakinen oli yhteyksissä toisen kuvanveistäjän, Juha Mennan kanssa muissa asioissa, mutta puheeksi tuli Taidekartano ja sen ympäristö. Lopulta Kaakisen, Mennan ja Markkulan hauduttaessa ideaa, päädyttiin taiteilijoiden veistoviikkoon, jonka lopputuloksena olisi pysyviä puusta veistettyjä taideteoksia Taidekartanon ympäristöön.

– Taidekartanolla on tänä vuonna 10-vuotisjuhla, ja sen kunniaksi päädyttiin kutsumaan paikalle kymmenen taiteilijaa. Terhi ja Juha hoitivat taiteilijoiden kutsumisen omien kontaktiensa kautta, Markkula kertoo.

Mukana veistoviikolla oli Kaakisen ja Mennan lisäksi  Jasmin Anoschin, Andrei Bakharev, Reetta Gröhn-Soininen, Pasi Karjula, Tapani Kokko, Elisa Lientola, Essi Pitkänen ja Jussi Valtakari . Taiteilijat tulivat ympäri Suomen. 

Suuria

ja pieniä



Jokainen taiteilija sai teoksensa suhteen vapaat kädet, niinpä teosten aiheet, tekotavat ja lopputulokset vaihtelevat töistä riippuen. Terhi Kaakisen teos on inspiroitunut Taidekartanosta ja todennäköisesti ”kartanonneito” tulee asettumaan itse kartanon lähettyville. Omanlaisensa naishahmoveistokset on myös Tapani Kokolla ja Essi Pitkäsellä. 

– Olen ajatellut tässä puutarhan tuholaisia, etanoita, ja teoksessa etana syö ihmistä, Pitkänen kuvaa suuren, noin 150 kiloa painavan teoksensa äärellä.

Osa teoksista onkin valtavan suuria moottorisahoin työstettäviä veistoksia, osa aivan pikkuruisia käsin veistettäviä teoksia. Jussi Valtakarin veistoksessa on aivan pikkuruinen, vain muutaman sentin mittainen ihmishahmo, joka seisoskelee katulampun alla. Pasi Karjula on puolestaan toteuttanut veistoksena kantoihin, joista on muotoutunut hänen käsittelyssään pikkuruisia kyliä taloineen ja linnanmuureineen. 

Pysyviä

taideteoksia



Taiteilijat aloittivat teostensa työstämisen 8.8. ja valmiina ne olivat 14.8. jolloin vietettiin Taidekartanolla veistoviikon päättäjäisiä. Lahopuuveistospuutarhaa ja sen teoksia pääsee kuitenkin katselemaan Taidekartanon ympäristöön vielä pitkään veistoviikon jälkeenkin, sillä teokset jäävät pysyviksi taideteoksiksi puutarhaan.

– Suuret puuveistokset voivat kestää lahoamatta jopa 70 vuotta, taitelijat kertovat.

Ulkoveistosten lisäksi Taidekartanon sisätiloissa on parhaillaan meneillään veistosnäyttely, joka on avoinna syyskuun 11. saakka. Näyttelyssä katseltavissa on pääsosin samojen taiteilijoiden teoksia, jotka ovat työstäneet myös veistospuutarhan teoksia, paria taiteiljaa lukuunottamatta. 

Sekä veistoviikko että koko Taidekartanon kesän 2022 ohjelma ovat omina kokonaisuuksinaan mukana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmassa. 

– Ympäristöministeriöstä pyydettiin Taidekartanoa mukaan ohjelmaan, ja on tietysti merkittävää saada olla mukana, Merja Markkula iloitsee.