PAIMIO,SAUVO,KAARINA
Edessä ovat energiansäästötalkoot niin kodeissa kuin julkisissakin tiloissa, Valtio käynnistää kampanjan, jonka tavoitteena on kannustaa kansalaiset energiansäästötalkoisiin ja esimerkiksi valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-konserni aikoo laskea sisälämpötiloja hallinnoimissaan kiinteistöissä.
Myös kunnilta edellytetään jonkinlaisia säästöohjelmia, vaikkakin epäselvää on, mihin niistä raportoidaan, ja miten niiden toteutumista seurataan.
Esille julkisuudessa on nostettu säästökeinoja lämmityksen tehokkuuden lisäksi koskien mm. katuvalojen sammutusta ja ilmanvaihdon sulkemista kun tiloissa ei oleskella.
Meitä asukkaitakin suositellaan miettimään kotitalouksien sähkönkulutusta ja varautumaan myös sähkönjakelun suunniteltuihin katkoksiin.
Sama tilanne on kaikkialla Euroopassa ja monissa maissa on jo linjattu esimerkiksi lämmitystehojen lasku tulevalla talvikaudella.
Haluaako Paimio pysyä Hinku-kuntana?
Paimio liittyi Hiilineutraalit kunnat-hankkeeseen syksyllä 2019. Huomio kiinnittyy nimen vuoksi helposti vain hiilineutraaliuteen ja kasvihuonepäästöihin, mutta kyse on muutenkin energiansäästöistä esimerkiksi kaukolämmön ja sähkön osalta.
Tekninen johtaja Juha Saarinen sanoo, että Hinku-kuntien johtoryhmässä on linjattu, että Hinku-kuntien on liityttävä kuntien energiatehokkuussopimukseen. Kets-sopimus edellyttää, että kunta seuraa energiankulutuksen kehittymistä ja energiatehokkuuden toteutumista sektoreittain vähintään vuositasolla. Energiankulutustiedot ja energiankulutuksen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivan ylläpitämään kansalliseen raportointijärjestelmään.
– Syyskuun teknisessä lautakunnassa on linjattava liitytäänkö tähän sopimukseen eli käytännössä on päätettävä jatketaanko Hinku-kuntana. Jos liitytään tuohon energiatehokkuussopimukseen, se jo tuo mukanaan tietyt energiasäästön prosentuaaliset tavoitteet. Olemme siksi eräänlaisessa välivaiheessa nyt, sanoo Saarinen.
Tämän vuoksi Paimiossa ei ole mietitty akuutisti sähkönkulutuksen säästötoimia. Saarinen sanoo myös, että jo vuosikymmenet Paimiossa on tehty energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä.
– Kaupungin kiinteistöistä pääosa on jo pääosin kotimaisilla puupolttoaineilla tuotetun kaukolämmön piirissä, ja viimeiset kolme öljyllä lämpiävää kiinteistöä – esimerkiksi urheilukentän huoltorakennus – on tarkoitus ottaa ensi vuonna kaukolämmön piiriin.
Paimion Lämpökeskus Oy:n asiakkaina oli jo muutama vuosi sitten yli 90 prosenttia Paimion rakennuskannasta, yhteensä noin 1,4 miljoonaa rakennuskuutiota. Suurimpia käyttäjiä ovat Paimion Parantola, KTO, kaupunki, mutta mukana on jo paljon teollisuuskiinteistöjä, kerrostaloja, rivitaloja ja myös omakotitaloja.
Kaupungintalon ja koulukeskuksen katoilla on aurinkopaneeleja, lukion katollekin ne ovat tulossa. Kaikissa saneerauksissa on kiinteistöjen laitteistot vaihdettu mahdollisimman energiatehokkaiksi ja parhaillaan meneillään olevassa uimahallin peruskorjauksessa sinnekin on tulossa viimeisintä energiatehokkuutta edustavat ratkaisut.
Katuvalaistuksessa elohopealamppuja ei enää ole käytössä ja viimeiset natriumlamput eivät kulutukseltaan ole kovinkaan pahoja.
– Muistaakseni meillä on 40 000 euroa ollut vuosittain budjetoituna vaihtorahaa valaistuksiin ja iso osa on jo vaihdettu. 30 prosentin yöhimmennys on käytössä laajasti, Saarinen listaa.
Sauvo tutkii öljylämmityksestä luopumista
Sauvon tekninen johtaja Jari Ukkonen sanoo, että mitään nopeita säästötoimia ei ole vireillä. Sauvossa alettiin jo alkuvuodesta selvittää miten kunnan omistamissa kiinteistöissä hankkiudutaan eroon öljylämmityksestä. Lämmitysvaihtoehtojen vertailu eri kohteiden osalta tulee seuraavaan tekniseen lautakuntaan.
– Yksiselitteisiä vastauksia siellä ei ole, vaan tässä on vertailtu eri lämmitysmuotoja ja niiden yhdistelmiä, koskien esimerkiksi koulukeskusta ja palvelukeskusta.
Sauvossa oma lukunsa on uusvanha kunnanvirastokiinteistö, jota Huuhka Rakennus Oy parhaillaan remontoi ja johon virastotoiminnot palaavat vuodenvaihteen jälkeen. Kiinteistö ei ole enää kunnan omistuksessa, mutta siellä kellarissa oleva lämpökeskus lämmittää muun muassa kunnan päiväkotikiinteistöjä ja kunnan vuokrataloja. Lämmitysmuodon muuttamista Pertti Huuhka kommentoi aiemmin kesällä todeten, että asia tulee mietittäväksi.
Missä aikataulussa esimerkiksi koulu tai palvelukeskus lämpiää jollain muulla kuin öljyllä, riippuu siitä, koska kunnalla on rahaa tehdä kohtalaisen isoja lämmitysjärjestelmien muutoksia.
– Öljylämmityksestä luopuminen ei käy noin vain, ja kyllä se on hyväkin käyttää harkintaa eri vaihtoehtojen tai lämmitystapojen yhdistelmien päättämisessä, muotoilee Ukkonen.
Konkreettisia, mutta toki vaikutukseltaan kevyempiä ratkaisuja tullee pohdittavaksi, kuten vaikkapa Seuralan kylätalon osalta voisi harkita yläpohjan eristämisen parantamista, koska kiinteistössä on suora sähkölämmitys. Eristemateriaalina Seuralan katsossa kun on vielä sahanpuru, joten sen vaihtaminen voisi vaikuttaa tehokkaasti lämmityskuluihin.
– Meillä on myös teknisellä osastolla projektityöntekijä, jonka yhtenä tehtävänä on energiansäästöohjeistuksen laatiminen.
Lämpötilojen laskeminen tai lämmitysajoissa säästäminen, katuvalaistuksen tarkempi ohjaus ja myös siirtyminen enemmän led-valaistukseen ovat todennäköisiä selvitettäviä asioita.
– Oikotietä onneen ei ole, kiteyttää Jari Ukkonen.
Kaarinassa on tehty jo paljon
Kaarinan tekninen johtaja Jyrki Haapasaari arvelee, että Kaarinassakin tekninen lautakunta päättää pitkälti kaupungin energiansäästökohteet. Edellisessä teknisen lautakunnan kokouksessa säästökohteista jo puheltiin, mutta säästökohteiden etsintä on vasta käynnistymässä.
Haapasaari sanoo, että Kaarinassa, kuten Paimiossa, on jo aiemmin tehty ratkaisuja, joilla energiaa säästyy. Esimerkiksi katuvaloja ja huonetilojen valaisimia on vaihdettu vähäkulutuksisiksi led-valoiksi, sisälämpötiloja on talvella laskettu ja viilennettävissä rakennuksissa kesällä nostettu. Käyttöaikojen ulkopuolella ilmanvaihtolaitteet ovat osassa kiinteistöistä puoliteholla. Lisäksi uusien koulujen valmistuttua väistötiloista luopuminen vähentää energiankulutusta, sillä väistötilat ovat usein sähkölämmitteisiä ja vanhimmat mallit heikosti lämpöeristettyjä.
– Ehkäpä Kaarina-talon edustan kiveyksen sulanapitojärjestelmä onsäästölistan kärkipäässä, hän heittää.
Kaarinassakin merkittävä osa kiinteistöistä lämpiää uusiutuvalla materiaalilla tuotetulla kaukolämmöllä.
- Mikä KETS?
-
Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä kunnissa.
Sopimuksen allekirjoittaneet kunnat, kaupungit tai kuntayhtymät sitoutuvat kunta-alan energiatehokkuussopimuksen mukaisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on energiankäytön tehostuminen.
Toiminnan tavoitteena on vähentää Suomen kasvihuonepäästöjä, helpottaa kansallisia tavoitteita uusiutuvan energian käytön lisäämisessä, tehostaa Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä luoda kestävää kasvua ja luo markkinoita puhtaamman teknologian ratkaisuille.
Vapaaehtoisuuteen perustuvat energiatehokkuussopimukset ovat myös yksi Suomen keinoista saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet.
