Kuntahistoriat ovat yleensä paksuja, laajoja opuksia. Niillä on sijansa ja tehtävänsä.
Monisatasivuisten historiateosten rinnalle tarvitaan kuitenkin myös tiivistettyjä kuntakohtaisia historiakoosteita. Sellainen pikkunide on nyt saatavilla Sauvossa muutaman euron hintaan.
Kyseessä on sauvolaisen historioitsijan Ossi Tammiston kirjoittama uunituore kirjanen Kylistä keskukseksi. Sauvon kirkonkylän historiaa . Se tarjoaa helposti luettavan, kokoonsa nähden varsin tietorikkaan yhteenvedon Sauvon pitäjän vaiheista.
”Kylistä keskukseksi” on kompakti tietopaketti yhtä lailla kuntalaisten kuin matkailijoidenkin käyttöön.
Kaksikymmentäsivuinen historiakatsaus menee suoraan asiaan. Laajoja johdantoja ei tällaisessa formaatissa tarvita.
Tammisto aloittaa Sauvon kirkon ympärille keskittyneiden pienten kylien asteittaisesta yhteensulautumisesta ja muovautumisesta Sauvon kirkonkyläksi.
Katsauksen viimeisellä aukeamalla pohditaan tämän päivän paradoksia: sitä, että Sauvon keskusta on toisaalta hiljentynyt samalla kun se on kasvanut:
– Vähitellen kylän kaupat ovat siirtyneet päätien varteen, ja siten kylän keskusta on huomattavasti hiljentynyt. Viime vuosina on kuitenkin ollut halukkuutta elvyttää torielämä, Tammisto kirjoittaa.
Sauvon tuore historiakooste kertoo, kuinka asutuksesta muodostui vähitellen kirkonkylä. Se rakentui kirkon ja muutaman kantatalon liepeille.
Entisaikojen Sauvo oli vahvasti sekä maallinen että hengellinen keskus. Nimismies piti kuria – ja toisinaan myös kestikievaria. Kirkollista valtaa käyttivät Turun piispat. Tosin seurakunnan hoito jäi monesti alemmalle papistolle.
Uutta mielenkiintoista tietoa – ainakin allekirjoittaneelle – on muun muassa se, että venäläisten miehitystä vastaan taistelleella sissipäällikkö Tapani Löfvingillä (1689-1777) oli jonkin aikaa sotilasvirkatalo Sauvon Hallelassa Kirkonkylän lähellä.
Kiintoisaa on myös se, että nykyisen Sauvontien linjaus on yhä tunnistettavissa vuoden 1776 isojakokartasta. Kuten myös Wintersin ja Laurilan tilojen päärakennusten sijainti. Jos kohta rakennuskanta onkin aikojen myötä uudistunut.
Oman erityiskiitoksensa ansaitsee Tammiston kirjoittaman historiakoosteen kuvitus.
Kirjasen tekemisessä Tammiston tukena on ollut joukko Sauvon Museon Tuki ry:n vapaaehtoisia.