Vauhdin huumasta nauttii koko perhe – Karting on paimiolaisessa Leinon perheessä “ihan kaikkien juttu”

0
Pertti Kuismanen Circuitin pääsuoralla isompien karting-luokkien autojen nopeudet nousevat lähelle 120 kilometriä tunnissa. Kun siitä vauhdista syöksytään tiukkaan kaarteeseen, on auton hyppysissä pitäminen millimetrin tarkkaa työtä.

Paimio

Kaksitahtimoottoreiden korkea jylinä täyttää metri metriltä selvemmin äänimaailman lähestyttäessä Paimion kartingradan, eli nykyisin Pertti Kuismanen Circuitin varikkoaluetta. Äänimaailmassa on jotain vaikuttavaa, mutta vielä vaikuttavampaa on nähdä, mikä korkean jylinän aiheuttaa. Letka karting-autoja kaartaa Kuismanen Circuitin pääsuoralle, vauhti kiihtyy suoralla päätähuimaavan kovaksi ennen tiukkaa jarrutusta ja pitkää kaarretta oikeaan.

Kauempaa katsottuna näyttää hetkittäin siltä, että radalla etenee peräkanaa parin metrin väleillä letka kypäriä aivan valtavaa vauhtia mutkasta ja kaarteesta seuraavaan. Vauhti on nimenomaan Paimion radan tunnusmerkki.

– Tämä on todella nopea rata, ja täällä on hyvä harjoitella nopeissa kaarteissa ajamista. Vauhdin huumaa pääsee todellakin kokemaan, hymyilee ensimmäistä kauttaan minimax-luokassa ajava paimiolainen Patrik Leino.

10-vuotiaalle Leinolle vauhti onkin pääsyy, mikä on saanut hänet innostumaan karting-autoilusta.

– Vauhti ja nopeus on varmasti tärkein. Se tuntuu mukavalta ja jännittävältä, hän miettii.

Pitkä rupeama

Ennen sunnuntaipäivän lähtöjä Paimiossa on ehditty kurvailla jo perjantai ja lauantai. Kyse ei ole mistään kevyestä ratin veivaamisesta, sillä esimerkiski Leinolle kertyy viikonlopun aikana kierroksia kymmenittäin, ja päivät rata-alueella venyvät kirjaimellisesti aamusta iltaan.

– Aamuyhdeksästä sinne noin iltakahdeksaan. Onhan se pitkä päivä, mutta ei se mitenkään raskaalta tunnu kun saa tehdä sitä, mistä tykkää, hän tuumii.

Tavalliseen kisaviikonloppuun kuuluvat yleensä harjoitukset, aika-ajot, esifinaalit ja varsinaiset finaalit. Siksi radalla riittää tohinaa kolmena päivänä aamusta iltaan.

Kuten Leinoille, on monille muillekin kisaviikonloppu samalla myös yhteinen viikonloppu perheen kanssa.

– Meillä on siinä mielessä perinteinen kartingperhe, että minä isänä olen varikkopäällikkönä kisassa ja vaimo hoitaa puolestaan kioskia. Ja pojat ajavat kilpaa. Harrastus on todellakin koko perheen yhteinen juttu, Patrikin isä Jouni Leino kertoo.

Sen verran aikaa kymmenen kisaviikonloppua ja testiajot kaudesta kuitenkin vievät, etteivät Leinot ole ainakaan vielä ehtineet nauttia tänä suvena mökkeilystä.

– Vielä ei ole sellaista viikonloppua tullut, että oltaisiin päästy mökille. Mutta toisaalta tämä on yhtä lailla yhteistä aikaa, eikä se siinä mielessä harmita, Jouni Leino sanoo.

Ensimmäistä kauttaan Minimax-sarjassa kilpaileva paimiolainen Patrik Leino haaveilee yltävänsä lähivuosina voittotaistoon.
Pertti Kuismanen Circuitin pääsuoralla isompien karting-luokkien autojen nopeudet nousevat lähelle 120 kilometriä tunnissa. Kun siitä vauhdista syöksytään tiukkaan kaarteeseen, on auton hyppysissä pitäminen millimetrin tarkkaa työtä.

Tulokaskausi loppusuoralla

Lauantain finaalilähdössä Patrik Leino ylsi 13:nneksi ja sijoitus parani sunnuntain kisaan tuosta kolmella pykälällä. Ensimmäinen kisakausi on sujunut Minimax-luokassa hyvin, sillä sijat ovat vaihdelleet kymmenen molemmin puolin. Tulevaisuudessa mielessä ovat kuitenkin luonnollisesti palkintopallisijoitukset.

– Voittaminen on tietysti se, mikä on haaveena. Sen takia täällä ajetaan kilpaa, Leino sanoo.

Myös tietynlaista röyhkeyttä tarvitaan menestykseen, joskin ykkösasia on kuitenkin teknisesti nopeasti ajaminen.

– Totta kai pitää olla valmis ajamaan myös rengas rengasta vasten tiukoissakin paikoissa, mutta röyhkeydellä ei voi saavuttaa kuin pikavoittoja. Kun ajaa riittävän nopeasti ja kehittää ajamistaan teknisesti koko ajan paremmaksi, tulee tulos varmasti myös perässä, isä Jouni ohjeistaa.

Myös radan nimen isä Pertti Kuismanen piipahti sunnuntaina paikalla. Nähtävillä oli hänen 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa käyttämä 250-kuutioinen “hirviö”, jolla hän kiersi kartingin arvokisoja. Huippunopeutta kilpuri kerrytti parhaimmillaan 265 kilometriä tunnissa. – Olihan se ihan hullua kyytiä tällaisella pienellä autolla, Kuismanen itse virnisti.

Lauantaina ison kisan tunnelmaa

Paimion kartingradalla nähtiin viikonlopun aikana Rotax Max Challenge -sarjan osakilpailuissa kaikkiaan runsaat 80 kuljettajaa, mutta varsinaisten ratatapahtumien ulkopuolella oli ilahduttavaa nähdä, että kisat houkuttelivat myös lehtereille kiitettävästi yleisöä.

– Lauantaina meillä oli kaikenlaista oheistapahtumaa ja arviomme on, että paikan päällä olisi silloin päivän aikana käynyt noin 500 ihmistä. Se on kyllä hyvä määrä mihin voi olla tyytyväinen, iloitsee tapahtuman viestintävastaava Anne Aatola.

Pertti Kuismanen Circuit sai muutama vuosi sitten uuden asfalttipinnoitteen, joten itse rata on huippukunnossa ja nopea. Seuraavaksi aktiivisen paikallisen seuran Sout West Karting Fin ry:n tavoitteena on edistää myös muita fasiliteetteja radan ympäristössä.

– Pertti Huuhkan kanssa on jo keskusteltu hyvässä yhteishengessä siitä, että varikkoaluetta voisi laajentaa radan pääsuoran mukaisesti nykyisen murskelouhoksen reunoille asti lähelle 110-tietä. Se helpottaisi logistisesti isompien tapahtumien järjestämistä, vaikka toki tämänvuotinen ratkaisu laittaa varikkoalue ajoharjoitteluradalle keräsi myös kiitosta väljyyden ja hyvien oheispalveluiden osalta, Aatola kertoo.

Alueen edistäminen liittyy olennaisesti siihen, että radalle haikaillaan vastaavan kokoluokan tapahtumia myös tulevina vuosina. Ensi kesän tavoitteena on jo järjestää kaksi isoa kartingtapahtumaa.

– Se on tavoitteena, että tänne saataisiin yhä enemmän isoja kisoja. Mennyt viikonloppu oli rohkaiseva sen suhteen, että niitä todellakin kannattaa tavoitella ja järjestää täällä, Aatola iloitsee.

Varikkoalue oli rakennettu V-S Ajoharjoitteluradan isolle asfalttikentälle. Väljyys ja hyvät palvelut keräsivät kiitosta kisaväeltä.