Vuonna 2000 Venäjällä sai vielä arvostella vallanpitäjiä

0
Tasokasta ohjelmaa ja mukavia kohtaamisia.

PAIMIO

– Yleisesti karjalaisten on helppo lähestyä ennestään tuntemattomiakin ihmisiä.

Näin sanoi paimiolainen valtiotieteiden tohtori Kari Kaunismaa puhuessaan viime lauantaina Paimion Johannesjuhlien päiväjuhlan tilaisuudessa Vistan koulun juhlasalissa.

Tämä karjalaisheimon spontaani ihmisläheisyys oli hyödyksi, kun muu Suomi otti vastaan menetetyn Karjalan siirtolaisvyöryn.

– Syntymäpitäjäni Huittisten kanta-asukas, vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen totesi aikoinaan, että evakkojen tulo on ollut paras asia, mikä Huittista on kohdannut, Kaunismaa jatkoi.

– Samoin Paimio otti sodan loppuvaiheessa vastaan runsaasti evakkoja, niin Johanneksesta kuin muualtakin Karjalasta. Se oli viisas ratkaisu ja osaltaan nosti Suomea köyhästä maatalousmaasta maapallon rikkaimpien ja vapaimpien maiden joukkoon.

Kaunismaa totesi, että ihmiskunnan historiassa monet asiat toistuvat, vaikkakin eri muotoisina.

– Tästä olemme saaneet muistutuksen, kun Venäjä hyökkäsi raa’alla tavalla slaavilaiseen veljesmaahansa Ukrainaan. Syynä oli Venäjän johdon tahto estää Ukrainaa yhdistymästä länteen.

Kaunismaa on työskennellyt Moskovassa ja väitellyt venäläisistä historian oppikirjoista.

– Voin silti sanoa rehellisesti, että en olisi millään uskonut, että näin brutaalia sotaa käydään keskellä Eurooppaa ja että vielä eläkeläisenä opetan Ukrainasta paenneita koululaisia Paimiossa.

– Moni on jälkiviisaana väittänyt tienneensä hyökkäyksestä jo ennakolta. Vuorineuvos Ilpo Kokkilan mukaan useimmin tätä toistavat sellaiset, jotka eivät Venäjästä mitään tiedä eivätkä ole olleet missään tekemisissä venäläisten kanssa.

Karjalaiseen siirtoväkeen ja heidän vastaanottoonsa liittyen Kaunismaata on jäänyt askarruttamaan erityisesti yksi seikka:

– Oliko todella niin, että osa kansakoulunopettajista syyllisti ja piti sotaorpoja muita huonompina? Olen kuullut tämän väitteen ja haluan selvittää sen todenperäisyyden. Ovatko jotkut opettajat todellakin kohdelleet suurimman uhrin antaneita tällä tavoin?

Mitä Venäjään tulee, Kaunismaa katsoo, että vuosina 1998–2000 ollessaan Moskovan suomalaisen peruskoulun rehtorina hän sai kokea kenties vapaimman ajan Venäjän satavuotisessa lähihistoriassa.

– Vallanpitäjiä sai avoimesti arvostella, jopa nauraa heille. Talous oli tiukalla, mutta toisaalta ruplan romahdus aiheutti maan oman elintarviketuotannon elpymisen.

– Historian oppikirjat tuomitsivat Stalinin suuren terrorin, ja jopa Suomea syyllistäneiden Mainilan laukausten keksitty juttu torjuttiin.

Vuonna 2000 Venäjän opetusministeriö hyväksyi uuden historian opetussuunnitelman. Se oli aikaisempaa huomattavasti liberaalimpi. Uuden ajattelun mukaan tuli arvostaa humanismin ideaa, kunnioittaa ihmistä, demokraattisia arvoja ja patriotismia sekä laajentaa kansainvälistä toistensa ymmärtämistä.

Mutta tuuli kääntyi Venäjällä yllättävänkin pian.

– Vuodesta 2007 alkaen presidentti Putinin johdolla Kreml on vaatinut jälleen vain yhtä venäläistä historian selitystä ja pitänyt tärkeänä mahdollisimman vähäistä oppikirjojen määrää.

– Uutena tavoitteena on Venäjän kansalaisen identiteetin kasvattaminen. Patriotismi, isänmaan rakastaminen ja kunnioittaminen sekä ylpeydentunne omasta isänmaasta.

Kaunismaa näkee silti tämänkin päivän venäläisyydessä myös myönteistä:

– Suomalaisilla on usein tapana nähdä Venäjä ja venäläiset vain yhtenä monoliittina, josta ei tahdo saada selvää. Ne, jotka ovat tavanneet tavallisia venäläisiä, tietävät heidän olevan ystävällisiä ja vieraanvaraisia.

Kaunismaan näkemys on, että tätä nykyä kirkko pitää Venäjällä yhdessä valtion kanssa itseään oikean moraalin vartijana turmeltunutta länttä vastaan.

– Venäjällä on jälleen harvojen johto, joka pitää poliittista ja taloudellista valtaa. Toisaalta on suuri joukko tavallisia ihmisiä, jotka katsovat parhaaksi pysyä erillään politiikasta.

Paimiossa lauantaina pidettyjen Johannesjuhlien päiväjuhlan juhlapuhuja Kari Kaunismaa on eläkkeellä Paimion Vistan koulun rehtorin virasta.

Koulutukseltaan Kaunismaa on paitsi pedagogi myös valtiotieteiden tohtori. Hänen väitöskirjansa Punatähdestä kaksoiskotkaan valmistui vuonna 2009 (Turun yliopisto, poliittisen historian laitos).

Väitöskirjassaan Kaunismaa on selvittänyt, miten Neuvostoliiton romahtaminen vaikutti venäläisen keskikoulun historian oppikirjoihin. Hän on vertaillut useita kymmeniä historian oppi- ja metodikirjoja, joita on käytetty Neuvostoliiton ja Venäjän federaation kouluissa vuosina 1948-2008.

Kaunismaa työskenteli Moskovan suomalaisen peruskoulun rehtorina vuosina 1998–2000.

Hänen äitinsä Aino syntyi Viipurin läänin Pyhäjärven Noitermaan Porsaanmäellä joutuen ensimmäisen kerran evakkoon yhdeksänvuotiaana, kun talvisota alkoi.