Piikkiön koulunuorisotyöntekijä avautui somessa – sekä nyt tässä lehdessä – huolestaan koskien paikallista nuorisoa ja heidän käyttäytymistään. Nuoret ovat muun muassa hajottaneet paikkoja leikkipuistossa, räjäytelleet ilotulitteilla postilaatikoita ja ajaneet viritetyillä mopoilla.
Huolissaan koulunuorisotyöntekijä on myös ilmiöstä, jossa lapset karkaavat öisin omille teilleen kun vanhemmat nukkuvat, ja nettisivusta, jossa nuoret voivat anonyymeinä keskustella kenen tahansa kanssa. Erityisen huolissaan hän on vanhemmista, jotka vähättelevät nuorten ikävää toimintaa ja kuittaavat hölmöilyn ”pojat on poikia” -kommenteilla.
Itselläni on kaksi teini-ikäistä poikaa, ja voin hyvin tunnistaa koulunuorisotyöntekijän huolen. Tiedän, miten helppoa nuorten on kaveriporukassa ajautua tyhmyyksiin, ja tiedän mihin ”joukossa tyhmyys tiivistyy” -sanonta perustuu.
Nuoriin suhtautuminen tuntuu kuitenkin olevan aina hyvin ääripäistä. Joko hymistellään ”nuoret ovat nuoria” -tyyppisesti tai sitten paheksutaan jo lähtökohtaisesti koko nuorten olemassaoloa. Tähänkin olen omien teinien kanssa törmännyt. Muutamankin kerran pojat ovat kertoneet äkäisistä naapureista, jotka ovat ajaneet heidät esimerkiksi pelaamasta jalkapalloa yhteiseltä taloyhtiön pihalta. Erityisesti mopoilu tuntuu herättävän eniten tunteita ja esikoinenkin on mopoillessaan törmännyt asiattomaan käytökseen aikuisten suunnalta.
Onkin hyvä muistaa, että mopoilu itsessään ei ole häiriökäyttämytymistä. Eikä myöskään öisin mopoilu. Edes nuorten yleistä oleskelua julkisissa tiloissa ei mikään järjestyslaki erikseen kiellä. Sen sijaan viritetyt mopot, ilotulitteet alaikäisillä ja pullopommit ovat laissa kiellettyjä – eikä niiden käyttöä voi kuitata ”pojat ovat poikia” -kommenteilla.