AVI sparrasi kuntien valmiutta kriiseihin– “Viestinnässä kaupunkilaisten suuntaan on kehittämisen varaa”

0
Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki (vas.), tietohallintopäällikkö Pasi Hutanen, kulttuuriasiainhoitaja Jouni Lehtiranta, tekninen johtaja Juha Saarinen, henkilöstöpäällikkö Eila Hulkkonen, hallintojohtaja Jaana Hölsö ja vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Noora Lahti osallistuivat Paimiosta AURORA22-valmiusharjoitukseen.

Paimio

Miten kaupunkilaisille tiedotettaisiin tilanteessa, jossa laaja sähkökatko estäisi verkkoliikenneyhteydet? Entä miten väestö saataisiin suojattua, jos Varsinais-Suomen ylle asettuisi huomattava ydinlaskeuman vaara?

Muun muassa tällaisten kuvitteellisten ongelmatilanteiden kanssa on painittu tämän viikon keskiviikon ja torstain ajan Paimion kaupungintalolla. Ja aivan samoihin kysymyksiin on haettu ratkaisuja niin Sauvossa kuin Kaarinassakin muiden varsinaissuomalaisten kuntien tapaan.

Pähkäily on osa Varsinais-Suomen kunnille järjestettyä AURORA22-valmiusharjoitusta, jonka pääpaino on tänä vuonna ollut nimenomaan väestönsuojelussa. Paimiossa suojaa tarjoavat kerrostalojen väestönsuojat ja myös yritysten tiloissa on rakennusmääräysten mukaisesti erillisiä väestönsuojia. Ja omakotitaloasujan ensisijainen suoja löytyisi oman kotitalon sisältä.

– Se on ohjeistus, että ulkona ei tietenkään silloin oltaisi. Kerrostalojen ja yritysten väestönsuojat sekä asuintalot tarjoaisivat silloin suojan, harjoitukseen yhdessä muiden toimialajohtajien kanssa osallistuva Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki toteaa.

”Ihan eri tavalla säpinää”


Vaikka tämäntyyppinen valmiusharjoitus on parin–kolmen vuoden välein toistuvaa ”peruskauraa” eri kunnissa, on nyt ainakin Paimiossa havaittavissa pientä ylimääräistä säpinää. Euroopassa käytävä sota ja koronavuodet ovat opettaneet, että kriisitilanteita tulee ihan oikeassakin elämässä vastaan, ja niitä varten on hyvä valmistautua.

– On tässä nyt ihan eri tavalla säpinää kuin aiemmin. Hyvä juttu, että näitä asioita käydään yhdessä ammattilaisten kanssa läpi, tuumii Paimion hallintojohtaja Jaana Hölsö .

Mukana harjoituksen läpiviennissä ovat olennaisesti harjoituksen järjestäjä Lounais-Suomen aluehallintovirasto sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Paimiossa työryhmän tukena on palotarkastaja Erja Illman .

– Ensimmäisenä päivänä rooli on pienempi, mutta toisena päivänä jo varmasti isompi. Myös pelastuslaitoksen rooli muuttuu tämän tyyppisessä tilanteessa tarpeen mukaan, ja on hyvä käydä yhdessä kaupungin kanssa läpi, miten eri tilanteissa milloinkin toimitaan, Illman sanoo.

Tuore kokemus takana


Kuvitteellinen ongelmatilanne esiteltiin Paimiolle siis keskiviikkoaamuna, ja ensimmäinen välipurku oli edessä iltapäivällä. Torstaina saman ongelmatilanteen kehittyminen jatkui uuteen suuntaan, ja se vaati jälleen kokonaiskuvan pohdintaa uudelleen. Aivan kuten muutkin yllättävät kriisit, luonnonilmiöt tai muut ongelmatilanteet, ne voivat muuttaa muotoaan nopeastikin.

– Yksi asia mikä huomattiin heti alkuvaiheessa oli se, että viestinnässä kaupunkilaisten suuntaan on kehittämisen varaa. Miten viestitään silloin, jos esimerkiksi sähkö ja verkkoyhteydet ovat poikki? Silloin esimerkiksi kaupungintalon ilmoitustaulu voisi olla tärkeä kuntalaisten tiedonsaantipaikka, tuumii Paimion kulttuurinasiainhoitaja Jouni Lehtiranta , jonka vastuulla on myös kaupungin viestintää.

Jos taas sähkö ei kulje, mutta teleyhteydet pelaavat, voisi taas tekstiviestiä käyttää yhä hanakammin viestintämuotona kaupunkilaisten suuntaan.

– Meillähän on aivan tuore esimerkki olemassa, kun maa vajosi Paimionjokeen ja vesi oli poikki hetkellisesti sadoilta kotitalouksilta. Silloin Paimion Vesihuolto viesti asukkaille tekstiviestillä ja se huomattiin toimivaksi tavaksi välittää tietoa. Sitä voisi hyödyntää laajemminkin sellaisissa tilanteissa, jossa kaupunkilaisille pitäisi saada nopeasti tietoa kulkemaan, sanoo Jari Jussinmäki.

Tärkein anti kaksipäiväisessä oli kuitenkin se, että kaupunkeja ja kuntia sparrattiin huolella.

– Tarkoitus ei ollut tehdä uusia suunnitelmia, vaan ennen kaikka harjoittaa yhteispeliä ja kriisijohtamista. Harjoituksen jälkeen kunnat osaavat kehittää varautumistaan esimerkiksi tunnistamalla mahdollisia haavoittuvuuksia ja tarkentamalla kriittisten toimintojensa suojausta, päättää AURORA22-harjoituksen vetänyt ja suunnitellut Lounais-Suomen AVI:n pelastusylitarkastaja Unto Usvasalo .

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments