Paimio
Paimion sosiaali- ja terveysjohtajan paikalta Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden johtajaksi siirtyvä Eeva-Sirkku Pöyhönen näkee, että paras keino luoda tulevaisuudessa mielekkäitä ikäihmisten palveluita on ottaa ikääntyvät itse mukaan suunnittelemaan niitä. Siten sekä asumismuodot että palvelut kohtaavat tarpeen.
– Siitä on jo Paimiossa hyviä kokemuksia ja ehdottomasti ikääntyneitä tarvitaan mukaan suunnitteluun koko hyvinvointialueella. Emme me ammattilaiset välttämättä tiedä, minkälaisia toiveita ja tarpeita varttuneemmilla on, Pöyhönen muistuttaa.
Virallisesti hän aloitti uudessa pestissään 1. syyskuuta, mutta käytännössä kuluva syksy menee vielä valmistelutyöhön, jotta uusi hyvinvointialue on valmiina ottamaan kunnilta hoitaakseen ne työt, jotka sille on laissa säädetty. Siihen kuuluvat vuodenvaihteen jälkeen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että pelastustoimen järjestäminen.
Pöyhösen vastuualueella ikääntyneiden palveluissa töitä riittää taatusti tulevina vuosina valtavasti. Jo niiden kuuden vuoden aikana, jotka hän on ollut Paimiossa sosiaali- ja terveysjohtajana, muutokset ovat olleet merkittäviä.
– Ikärakenne muuttuu siten, että vanhemmat ikäluokat ovat yhä suurempia. Myös ikääntyneiden tarpeet ja toiveet ovat kymmenen vuoden päästä erilaiset kuin nyt, Pöyhönen sanoo.
Paimiosta hyviä malleja tulevaan
Paimion vuosista Pöyhönen voi ammentaa tulevaan ainakin hyviä malleja siitä, miten ikäihmisten asumista ja palveluita voidaan kehittää yhdessä ikääntyvien kanssa. Myös melko tuoreet Paltanpuiston senioritalot ja koko Ehtookonnun hyvinvointikortteli ovat esimerkkejä, joita Pöyhönen näkisi koko maakuntatasolla jatkossa yhä enemmän.
– Ei Paimio välttämättä mikään kärkiesimerkki ole, mutta on täällä tehty paljon hyvää työtä varsinkin ikäihmisten asumispalveluiden kehittämisessä. Monimuotoisuus ja muunneltavuus ovat tulevien vuosien sanoja, joita Paimiossa on saatu jo nyt vietyä valtavasti eteenpäin viime vuosina, hän kiittelee.
Lisäksi hän nostaa esiin Paimion hyvän maineen työnantajana. Vastaavia vetovoimatekijöitä kaivataan myös muualla tulevalla hyvinvointialueella, jotta paikoin vaikeatkin henkilöstöpulat saadaan paikattua.
– Paimio on ollut siinä mielessä onnellisessa asemassa, että henkilöstöä on saatu rekrytoitua hyvin tarpeen mukaan. Esimerkiksi viime kesänä useampi kunta ja kaupunki joutui supistamaan palveluitaan, koska tekijöitä ei yksinkertaisesti ollut riittävästi. Paimiossa tähän ei jouduttu, mistä voi olla ylpeä.
Yksi tekijä hoitohenkilökunnan viihtyvyyden kannalta on työn mielekkyys. Paimion–Sauvon kansanterveyskuntayhtymän johtajan roolissa Pöyhönen on nähnyt, miten vastuuta kannattaa luovuttaa sinne, missä ideat kipinöivät.
– Siitä pitää antaa iso kiitos koko henkilöstölle, miten mahtavaa työtä täällä on tehty rajallisista resursseista huolimatta läpi koko korona-ajan mullistuksien. Meillä on pieni yksikkö, mutta henkilöstö on venynyt viikosta toiseen äärimmilleen ja luonut uusia luovia ratkaisuja haasteiden selvittämiseksi. Esimiesroolissa olen sitä mieltä, että jos työntekijäpuolella on ideoita ja halua kehittää toimintaa, kannattaa sitä ennemmin kannustaa kuin olla jarruttamassa. Sitä ajatusmallia haluan viedä myös uudelle hyvinvointialueelle, Pöyhönen linjaa.
Peimarissa turha huolestua
Paimion–Sauvon alueen tilanteen hän näkee hyvänä astuttaessa uuden hyvinvointialueen aikaan. Peruspalvelut ovat kummallakin paikkakunnalla kunnossa eikä niitä ole tarkoitus jatkossakaan keskittää esimerkiksi Turkuun.
– Se on aiheeton huoli. Kyllä minä näen, että ikääntyneiden palvelut ovat nimenomaan lähipalveluita ja sellaisina ne on hyvä pitää. En minä paimiolaisena tai sauvolaisena olisi huolissani siitä, jatkuvatko ikääntyneiden palvelut samantasoisina. Muutokset ovat kuntalaisten silmin varmasti hyvin pieniä, Pöyhönen uskoo.
Ennen Paimion vuosiaan Pöyhönen työskenteli runsaat kolmetoista vuotta perusturvajohtajana Pöytyällä ja vanhustyön johtajana Vampulassa. Satakunnasta kotoisin oleva Pöyhönen opiskeli 90-luvulla ensin sairaanhoitajaksi, ja täydensi opintojaan vielä myöhemmin terveystieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin papereilla.
Turussa hän on asunut jo 25 vuotta.
– Varmasti valintaan hyvinvointialueen vastuutehtävään vaikutti myös se, että minulla on pitkä alan kokemus useasta eri kunnasta. Olen tehnyt töitä ikäihmisten palveluiden kehittämisen parissa jo parikymmentä vuotta, 48-vuotias Pöyhönen laskee.
