Kun mainitaan sana ”elinkeinojohtaja”, näkee moni mielessään housunprässit suorina tallustelevan hieman tärkeilevän henkilön.
Paimion uusi elinkeinojohtaja Jani Penttilä on toista maata. Jos häntä täytyisi kuvailla kolmella sanalla, olisivat ne rento, hyväntuulinen ja puhelias.
Penttilä on työskennellyt viimeiset parikymmentä vuotta eri toimialojen kasvuyrityksissä. Pääasiassa toimitusjohtajana. Yrityskenttä on tullut tutuksi läpikotaisin.
– Voi sanoa, että monesti olen toimitusjohtajana tehnyt ihan sekatyömiehen hommia. Edelleenkin vierastan kohdallani sanaa ”johtaja”. Esimerkiksi täällä Paimiossa koen, että paikalliset yritykset ovat ensi sijassa asiakkaitani, joista minun on yritettävä pitää mahdollisimman hyvää huolta.
– Minulla on kaiken kaikkiaan erittäin avoin ja monipuolinen toimenkuva. Tähän työhön olisi ollut aika mahdotonta löytää perehdyttäjää, hän tuumii.
Meri-Porista kotoisin oleva, Turun Hirvensalossa perheineen asuva viisikymppinen Penttilä on koulutukseltaan KTM/ekonomi. Hän on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta erityisalueenaan johtaminen ja organisaatiot.
– Paimio on Penttilälle entuudestaan tuttu lähinnä salibandykuvioista. Niissä hän on ollut intohimoisesti mukana jo 25 vuotta. Tällä hetkellä hän on TPS:n naisten liiga-organisaation valmennustiimissä ja valmentaa lisäksi lapsia ja nuoria Airiston Salibandyn väreissä.
– Paimiosta minulla on ollut aina positiivinen mielikuva. Olen kokenut, että Paimio on miellyttävä, sympaattinen ja moderni maaseutukaupunki. Se käsitys on nyt vahvistunut.
– Minusta on tullut yhdessä kuukaudessa Paimio-fani, Penttilä hymyilee.
– Täällä on paljon asioita, joista voidaan olla ylpeitä. Esimerkiksi täystyöllisyys. Paimiolla on myös oma vahva identiteetti, josta kannattaa pitää kaikin keinoin kiinni.
Penttilä tiedostaa, että kuntatasolla päätökset eivät synny sellaista vauhtia kuin yrityksissä ja että joskus meno voi olla kunnissa aika kankeaakin.
– Olen kuitenkin havainnut, että Paimiossa on pieni, joustava ja aika ketteräkin organisaatio. Paimio osaa tarvittaessa toimia nopeastikin.
Penttilä näkee merkkejä siitä, että kiertotalous on lähdössä Paimiossa lentoon. Hän uskoo myös parantolan potentiaaliin.
– Koronavuodet ovat jarruttaneet parantolan kehittämistä. Parantola ei ole vielä saanut sitä, mitä se ansaitsee.
Paimion suunta on Penttilän mielestä kaiken kaikkiaan hyvä. Eteenpäinmenoa vauhdittaa ”hyvä yleinen pöhinä ja mukava kokonaisvire”.
