Paimiolainen yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri Merja Laine tekee tutkimusta tyypin 2 diabeteksen ja esidiabeteksen hoidosta Varsinais-Suomessa. Tulokset osoittavat, että diabeteksen esiintyvyys ja hoidon taso vaihtelevat alueittain.
– Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt noin kaksinkertaiseksi vuodesta 2006 vuoteen 2019, ja kuntien välillä on suuria eroja. Esimerkiksi Somerolla tyypin 2 diabetesta esiintyy kaksi kertaa niin paljon kuin Kaarinassa. Ero selittyy suurelta osin väestön ikärakenteella, Laine kiteyttää.
– Diabeteksen kokonaisvaltainen hyvä hoito on tärkeää lisäsairauksien kehittymisen estämisessä. Diabetes ja korkea kolesteroli ovat tärkeitä riskitekijöitä lisäsairauksien synnyssä. Usein kolesteroliin suhtaudutaan vähätellen jopa julkisuudessa.
– Veren sokeriarvoja hoidetaan Varsinais-Suomessa paremmin, mutta veren rasva-arvoja huonommin kuin muualla Suomessa. Täällä vain joka kolmas tyypin 2 diabeetikoista, joilla on jo liitännäissairauksia, pääsee LDL-kolesterolin tavoitearvoihin. Parhaat tulokset ovat Kaarinassa ja Paraisilla.
Nykyisen tutkimuksensa lisäksi Laineella on ennestään vankkaa tietoa diabeteksen hoidosta, sillä hän toimi diabeteksen vastuulääkärinä 20 vuotta Paimion-Sauvon terveyskeskuksessa.
Miehet menevät laiskemmin
hoitoon?Potilaalla katsotaan olevan esidiabetes, jos paastosokerin, sokerirasituskokeen tai pitkäaikaismittausten arvot ovat koholla. Esidiabeetikoiden määrä on jopa suurempi kuin tyypin 2 diabeetikoiden määrä. Laineen tutkimuksessa selvisi, että miehillä kakkostyypin diabetes on yleisempää kuin naisilla. Miehillä sen sijaan esiintyy vähemmän esidiabetesta kuin naisilla.
– Yksi selittävä syy voisi olla siinä, että miehet hakeutuvat hoitoon naisia huonommin. Saattaa olla, että miehillä esidiabetes on jo kehittynyt diabetekseksi siinä vaiheessa, kun vasta mennään lääkäriin, Laine arvioi.
– Oma tilanne kannattaisi selvittää ajoissa, jos on vaikkapa sukurasitetta tai kohonnutta verenpainetta.
Laine muistuttaa, että diabeteksen syntyyn vaikuttavia riskitekijöitä ovat myös liikalihavuus, epäterveellinen ruokavalio, tupakointi ja vähäinen liikunta. Eli monessa suhteessa ihmiset voisivat toimia ennaltaehkäisevästi itse.
Liitännäissairaudet ovat yleisiä
Vuonna 2019 tyypin 2 diabetesta esiintyi 8,9 prosentilla varsinaissuomalaisista ja esidiabetesta 9,5 prosentilla. Diabetesta sairastaville tulee usein myös liitännäissairauksia. Esimerkiksi sydämen ja muiden verenkiertoelinten sairauksia oli joka kolmannella diabeetikolla ja joka neljännellä esidiabeetikolla. Munuaisten vajaatoimintaa oli 28 prosentilla tyypin 2 diabeetikoista ja 19 prosentilla esidiabeetikoista. Liitännäissairauksia ovat myös diabeteksen silmäsairaus ja hermosairaus.
Diabetes voi aiheuttaa sitä sairastavalle monenlaisia vaivoja, mutta se aiheuttaa myös yhteiskunnalle huomattavia kuluja, joita liitännäissairaudet nostavat yli kaksinkertaiseksi.
– Esimerkiksi Paimiossa yhden kakkostyypin diabetespotilaan hoitokulut ovat lähes 2 300 euroa vuodessa, jos ei ole todettu liitännäissairauksia. Myös esidiabeteksen kulut ovat suuremmat kuin niillä, joilla sokeriaineenvaihdunta on normaalia eli noin 1 700 euroa potilasta kohden ilman liitännäissairauksia. Luvuissa ei ole mukana lääkekuluja, Laine kertoo.
Diabeteksen hyvällä hoidolla ja ennalta ehkäisyllä voidaan vähentää liitännäissairauksia, parantaa elämänlaatua ja vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.
Lääkkeistä puhuttaessa Laine toteaa, että nykyisillä verensokeria alentavilla lääkkeillä on saatu verensokeriarvot Varsinais-Suomessa kohtalaisen hyvin hallintaan, mutta kolesterolin hoito vaatisi tehostusta. Uusimpien diabeteslääkeryhmien on todettu parantavan sydänsairauksien ja munuaisten vajaatoiminnan ennustetta myös ei-diabeetikoilla. Tärkeä hoitomuoto on myös elintapahoito eli terveellinen ruokavalio, laihdutus ja liikunnan lisääminen. Esidiabeetikoilla se on ensisijainen ja usein ainoa tarvittava hoito.
Tähtäimessä
väitöskirjaLaineen tutkimusaineistossa on mukana 165 661 henkilön laboratoriotietokannat Varsinais-Suomesta vuosilta 2005–2019. Tutkimus on kohdennettu poikkileikkauksena vuoteen 2019 ja ikäryhmään 25–74-vuotiaat.
Laine tähtää tutkimuksellaan väitöskirjaan. Hän on jo julkaissut tutkimuksestaan artikkeleita alan ammattilehdissä, viimeksi Yleislääkäri-lehdessä. Lisäksi Laine on tehnyt tutkimusaineistostaan posterin, joka palkittiin parhaana posterina Tampereen lääkäripäivillä elokuun lopulla. Posterilla tarkoitetaan tietotaulua tai julistetta, jossa esiteltävä asiakokonaisuus kuvataan lyhyesti ja selkeästi.
