Rantolansalmen sillalla kävellessä on vaikea uskoa, että vielä runsaat 60 vuotta sitten laivayhteys on vienyt Kärkniemenlahtea pitkin aina Kärkniemen ja jopa Tapilan kartanolle asti. Eikä uskon puute liity ainoastaan vuonna 1962 rakennettuun Rantolansalmen siltaan ja pengertiehen, joka nykyisin rajoittaa lahdessa liikkumisen pieniin veneisiin, vaan siihen yksinkertaiseen asiaan, että lahti on kirjaimellisesti kasvamassa umpeen.
Tästä ovat huolissaan myös Karunassa ympärivuotisesti asuvat ja mökkeilevät. Siispä paikalliset päättivät perustaa lahden tulevaisuuden varmistamiseksi Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin vesiensuojeluyhdistyksen. Yhdistyksen ensimmäinen iso haaste on kitkeä vauhdilla lisääntyvän vesikasvi tähkä-ärviän lahdesta. Tällä hetkellä tähkä-ärviää on jo runsaasti lahden molemmilla rannoilla, ja se vaikeuttaa merkittävästi muun muassa vesialueen virkistyskäyttöä.
– Ei tarvitse kauaa veneillä, kun potkuria saa olla puhdistamassa kasvista. Samoin myös kalastaminen on hankalaa, kun uistimet ja pyydykset takertuvat jatkuvasti kasveihin. Lahden tila on mennyt huonompaan suuntaan todella nopealla aikataululla, mikä tietysti huolettaa meitä täällä rannoilla asuvia ja mökkeileviä, sanoo yhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Junttila .
Pengertie rajana
Ongelma poistuu kymmenen metrin matkalla, kun siirrytään Kärkniemenlahdelta pengersillan yli Rantolansuntin puolelle. Siinä missä kirkas vesi pääsee liikkumaan ja vaihtumaan suntin puolella, seisoo se tällä hetkellä sameana ja mustanpuhuvana lähes paikallaan lahden puolella.
– Vesi ei yksinkertaisesti pääse vaihtumaan riittävästi pengersillan kahden huonossa kunnossa olevan virtausputken ja silta-aukon avulla. Olemme nyt itse mökkeilleet täällä seitsemän vuotta ja sinä aikana tilanne on muuttunut todella paljon huonompaan suuntaan. Jos sama kehitys jatkuu eikä mitään tehdä, ei Kärkniemenlahdessa seitsemän vuoden päästä voi enää veneillä, uida tai kalastaa laisinkaan, Junttila harmittelee.
Kärkniemenlahden rannoilla on kaikkiaan noin 20 kesämökkiä. Aiemmin paikalliset ovat pitäneet huolta vesialueesta toimikuntana, joka on muun muassa kahdesti niittänyt järviruokoa pois lahden rannoilta. Se työ jatkuu myös tulevina vuosina, mutta yhdistyksenä lahden tilasta huolestuneet ihmiset toivovat saavansa paremmat kannukset hankkia esimerkiksi erilaisia avustus- ja tukieuroja.
– Teemme yhdistyksenä esityksiä ja aloitteita Sauvonjoen virtaaman parantamiseksi. Tavoitteena on luonnollisesti, että Kärkniemenlahden veneväylä pysyy kulkukelpoisena. Tällä hetkellä rehevöitynyt vesialue on paikoittain niin matala, ettei siinä pääse etenemään. Kasvuston tiheys haittaa myös lintujen pesintäpuuhia.
Koko Saaristomeren juttu
Puheenjohtaja Pauli Rastaan vetämään yhdistykseen kuuluu toistaiseksi kuusi hallitusjäsentä sekä kaikkiaan hieman toistakymmentä aktiivia. Tulevan syksyn ja talven ykköstavoite onkin kasvattaa yhdistyksen kokoa mahdollisimman paljon.
– Se on tietysti nyt uuden yhdistyksen aivan ensimmäinen tavoite, että saamme asian ihmisten tietoisuuteen ja sitä kautta mahdollisimman monta uutta jäsentä. Siten saamme enemmän resursseja myös toimia Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin parhaaksi, Junttila muistuttaa.
Karunalaisten ajankohtainen huoli koskettaa siinä mielessä myös koko Saaristomerta, että Sauvonjoesta vesi virtaa sinne asti Kärkniemenlahden, Karunansuntin sekä Karunan- ja Paimionselän kautta.
– Keräämme tietoa ympäristön muutoksista ja vieraslajeista. Pidämme yhteyttä tahoihin, jotka käsittelevät vesien- ja ympäristönsuojeluun liittyviä asioita, sekä autamme viranomaisia antamalla tarvittavia lausuntoja ja tietoja, Junttila listaa osan yhdistyksen tavoitteista.
