Näinä vaikeina aikoina energian hinnannousut ovat nostattaneet kotitalouksissa paitsi kylmää hikeä myös hiuskarvoja pystyyn.
Koska sähkön, öljyn ja kaasun hinnat nousevat tällä hetkellä hurjasti, on Paimiossa huhuttu jopa 13 prosentin suuruisesta kaukolämmön hinnannoususta.
Sellainen korotus ei kuitenkaan toteudu eikä ole ollut edes suunnitelmissa.
Paimion kaukolämmön hinta nousee 1.11.2022 lukien keskimäärin noin 4 prosenttia: omakotitalojen osalta 3,7 prosenttia ja kerrostalojen osalta 4,2 prosenttia.
Ei varaa valita
– Kyllä. Hinnat nousevat nyt pitkästä aikaa. Meillä ei ole sen suhteen valinnanvaraa. Toki kyse on paljon pienemmän luokan korotuksesta kuin isommilla energiayhtiöillä, toteaa Paimion Lämpökeskus Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vihervuori .
– Yhtiömme on tuotannon tehostamistoimilla pystynyt pitämään vajaat kahdeksan vuotta kaukolämmön hinnan samalla tasolla, mutta nyt Ukrainan sodan aiheuttamat polttoaineiden hinnankorotukset ovat niin mittavia, että myös kaukolämmön hintaan on ihan pakko tehdä pieni korotus.
Öljyn ja sähkön hinnat ovat pilvissä. Toisin kuin vielä jokin aika sitten.
– Lämpöenergian hinta riippuu lähes täysin siitä, mistä lämpöä tehdään, Vihervuori muistuttaa.
Venäjältä ei
pellettiäPaimion Lämpökeskuksen lähes sataprosenttisesti käyttämän puuperäisen energian hintakin on nousulukemissa. Muun muassa siksi, koska venäläistä pellettiä ei enää tule, ja koska suomalaiset metsänomistajat eivät ole vieläkään kovin halukkaita tekemään puukauppaa.
Siitäkään huolimatta, että puun hinta on ollut jo hyvän aikaa vahvassa nousussa.
Energiapuun hinta on kuitenkin yhä järkeen käyvällä tasolla verrattuna esimerkiksi öljyyn.
– Olemme tänä vuonna joutuneet tilaamaan yhden ainoan öljykuorman. Sen hinta oli 90 prosenttia kalliimpi kuin vuotta aikaisemmin, Vihervuori kertoo.
Pitkähkö
sähkösopimusPaimion Lämpökeskus Oy on sikälikin hyvässä tilanteessa, että sillä on solmittuna melko pitkälle ulottuva, edullinen sähkösopimus.
– Sopimus kattaa paitsi alkavan myös seuraavan talven, Vihervuori kertoo.
Asia ei ole merkityksetön, sillä Paimion Lämpökeskus Oy käyttää varsin paljon sähköä.
– Sitä kuluu, koska meillä on iso lämpöpumppu, joka ottaa prosessista hukkalämpöä talteen.
Pellettisopimuskin on solmittu hieman pitemmälle ajalle, joten äkillistä taloudellista epävarmuutta ei ole odotettavissa silläkään suunnalla.
Tekoäly on
tuonut säästöjäVihervuoren mainitsemia Paimion Lämpökeskuksen tuotannon tehostamistoimia ovat pellettilaitos (2014), lämpöpumppu-savukaasupesuri (2017) ja tekoälyyn pohjautuvat tuotannon ja ohjauksen järjestelmät (vuodesta 2020).
– Tekoälyyn pohjautuvan järjestelmän avulla olemme pystyneet säästämään energiaa. Esimerkiksi laskemalla kaukolämmön menoveden lämpötilaa, akuttamalla kaukolämpöverkkoa aamujen kulutuspiikkejä varten ja tehostamalla savukaasujen lämmön talteenottoa, Vihervuori kertoo.
– Säästöjä on kertynyt kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Olimme aikanaan pilottikohde eli ensimmäinen energia-/lämpöyhtiö, joka otti Ensensen -järjestelmän käyttöön.
Järjestelmän investointikustannus oli ainoastaan luokkaa 15 000 euroa.
– Tämä tekoäly on maksanut itsensä takaisin jo moninkertaisesti.
”Ei ole
auringonlaskun ala”Kaukolämpö on tunnustetusti edullista ja energiatehokasta. Paimiossa se on lisäksi erittäin ilmastoystävällistä, koska fossiilisia päästöjä ei synny käytännössä lainkaan.
Silti kaukolämpö on yhä joillekin punainen vaate.
– Kaukolämpö ei ole auringonlaskun ala, korostaa Pekka Vihervuori .
– Minulle on ollut aina vähän mysteeri, miksi kaukolämpöä syrjitään. Eihän mikään lämmittäminen ole niin ympäristöystävällistä kuin keskitetty, päästötön kaukolämpö. Kiinteistökohtaisesti syntyy vähäistä sähkönkulutusta, mutta se on kaikki sitten siinä.
PAIMIO
Perttu Hemminki
Kaukolämmön kysyntä on lisääntynyt Paimiossa viime aikoina jyrkästi. Erityisesti öljylämmittäjät ovat kiinnostuneita vaihtamaan lämmitysmuotoa.
– Aiomme vastata öljylämmittäjien huutoon ja satsata tarvittaessa isostikin uusien linjojen rakentamiseen, kertoo Paimion Lämpökeskus Oy:n toimitusjohtaja Pekka Vihervuori .
Lähiaikojen verkosto-investoinnit tulevat olemaan vähintäänkin luokkaa 200 000–300 000 euroa. Uudet linjat palvelevat paitsi uusia asiakkaita myös nykyisiä käyttäjiä.
– Jos omakotitalossa on vesikiertoinen öljylämmitys, tapahtuu kaukolämpöön siirtyminen melko helposti. Jos on sähkövastukset, niin muutostöitä tarvitaan enemmän, Vihervuori summaa.
Vihervuoren mukaan useampikin paimiolainen omakotitalon haltija on tänä vuonna vaihtanut tai vaihtamassa kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä kaukolämpöön.
– Kaukolämpöön liittyjiä on ollut muun muassa Kriivarin alueella. Nyt huomattavaa kiinnostusta on myös muun muassa Välitien eteläpuolelle sijoittuvalla pientaloalueella, jonka rakennuskanta on pääosin jo useammankin vuosikymmenen ikäistä.
– Välitien eteläpuolella on aika lailla öljylämmitystä, eikä alue ole entuudestaan kaukolämmön piirissä. Alueen asukkailta on tullut kyselyjä, ja se onkin erittäin potentiaalinen laajenemisalue, Vihervuori toteaa.
Mutta mitä kaukolämpöön liittyminen maksaa Paimiossa omakotiasujalle?
– Tämänhetkinen arvio on, että nettokustannus on 6 000–7 000 euroa kiinteistöä kohden, kun huomioidaan ELY:n liittyjälle myöntämä 4 000 euron suuruinen tuki.
ELY korostaa, että tukiehdot – liittyen esimerkiksi vanhan öljysäiliön poistamiseen tai ”pilkkomiseen” – on hyvä lukea huolellisesti.
Tarvittaessa ELY vastaa kaikenlaisiin kysymyksiin.
