Lounais-Suomeen tulossa isoja aurinkovoimaloita – Siirtokapasiteetista ei pulaa

0
Tähän asti näillä kulmilla on puhuttu vain tuulivoimapuistosta, mutta lähiseudulle on noussut ja nousemassa myös aurinkovoimalapuistoja. Tiettävästi Paimion tai Sauvon alueella ei ole tämäntyyppistä hanketta vireillä.

PAIMIO, SAUVO

Isoja aurinkovoimaloita suunnitellaan ja rakennetaan nyt pelloille ja metsätalousalueille moniin kuntiin. Toistaiseksi ei ole tiedossa, että Paimioon tai Sauvoon olisi tulossa vastaavia hankkeita, vaikka tiettävästi esimerkiksi Auran ja Pöytyän kunnissa on huomattu, että teollisen mittaluokan aurinkovoimaloita tekevät yhtiöt ovat kiinnostuneet maaseudun suomista mahdollisuuksista (Auranmaan Viikkolehti 6.9.2022).

Yksi uusista hankkeista on Kemiönsaarelle rakennettava aurinkovoimalapuisto. Se tulee pellolle, ja jatkossa lampaat saavat laiduntaa 3 600 aurinkopaneelin seassa. Carunan verkkoon liitettävän Ruda Solpark Ab:n voimalan tehoksi tulee 1,98 MWp.

Energiayhtiö Ilmatar puolestaan suunnittelee aurinkovoimapuiston rakentamista Loimaalle 170 hehtaarin alueelle. Teholtaan noin 100–130 MWp:n voimala vastaisi jopa 7 000 sähkölämmitteisen omakotitalon tai 35 000 kerrostaloasunnon vuosikulutusta.

Pohjoismaiden suurimmaksi mainostettu aurinkovoimala tulee Uudenkaupungin Kalantiin. Hankkeen rakennuttaa IBV Suomi Oy, joka kuuluu saksalaiseen ib vogt -konserniin. Voimala rakennetaan 200 hehtaarin alueelle, joka on ollut maa- ja metsätalouskäytössä. On arvioitu, että voimalan tuotanto voisi vastata noin 10 000–15 000 omakotitalon sähkönkulutusta vuodessa.

IBV Suomi suunnittelee myös kahta muuta aurinkovoimalaa. Toinen niistä tulee Rauman Lappiin entiselle turvetuotantoalueelle ja toinen Ulvilaan metsätalousmaalle.

Aurinkovoiman etuna nopeus


IBV Suomi Oy:n maajohtaja Marja Kaitaniemi pitää aurinkovoiman etuna muun muassa sitä, että aurinkovoimaloita voidaan rakentaa nopeammin kuin tuulivoimaloita, koska aurinkovoimalla on huomattavasti pienemmät ympäristövaikutukset.

– Suunnittelutarveratkaisu ja rakennuslupa ovat se menettely, millä aurinkovoimaloita on tähän mennessä luvitettu Suomessa. Kalannin voimalan osalta Varsinais-Suomen ELY-keskus päätti, ettei ympäristövaikutusten arviointia tarvita.

Kaitaniemi kertoo, että IBV Suomen tavoitteena on jatkossa käynnistää uusia aurinkovoimalahankkeita nykyisten lisäksi. Meneillään oleville hankkeilleen yritys on itse etsinyt sopivat sijaintipaikat, mutta yhtä hyvin asiasta kiinnostuneet maanomistajat voivat itse ottaa yhteyttä ja tarjota maitaan voimaloiden rakentamiseen.

– Sopivia maa-alueita aurinkovoimaloille ovat sellaiset alueet, joissa aurinko paistaa riittävästi ja sähköverkon liittymispiste on melko lähellä, Kaitaniemi kiteyttää.

Lisätuotanto

helpottaa eteläisen Suomen tilannetta


Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj kertoi syyskuussa Suomen Kuvalehdelle, että, tuulivoimaloiden rakentaminen länsirannikolle voi viivästyä muutamalla vuodella, koska kantaverkon sähkönsiirtokapasiteetti alkaa loppua Porin ja Oulun välillä. Pula kapasiteetista koskee luonnollisesti myös aurinkovoimaloita. Ongelma ei kuitenkaan yllä Varsinais-Suomeen saakka.

– Porin alapuolella liittymiskapasiteettia riittää vaikka kuinka paljon ja sitä tulee jatkuvasti lisää verkon rakentamisen myötä. Sähkön kulutus etelässä on runsasta, joten lisätuotanto vain helpottaa tilannetta, Fingridin asiakaspäällikkö Antero Reilander kertoo.

Hän jatkaa, että toimijoiden kannattaa edistää sellaisia aurinkovoimalahankkeita, joissa voimajohdot ovat suhteellisen lähellä. Esimerkiksi 30 MW:n voimalan voi liittää suoraan lähimpään 110 kV:n voimajohtoon. Niitä on Paimion seudulla Fingridillä ja Carunalla. Jos voimalan teho on yli 60 MW, liittyminen verkkoon vaatii enemmän suunnittelua.