Paimion lukiolaiset pääsivät tenttaamaan kansanedustaja Ville Valkosta – ”Sehän meinasi lähteä ihan lentoon”

0
Ville Valkonen on huolissaan siitä, että Suomen talous ei ole enää viimeisen 15 vuoden aikana kehittynyt samassa tahdissa muiden Pohjoismaiden kanssa.

PAIMIO

Ville Valkosen (kok.) pitkäaikainen haave toteutui huhtikuussa, kun hän nousi puolueensa ensimmäiseltä varasijalta kansanedustajaksi. Vaikka pitkään tavoitteena olleen paikan saavuttaminen oli hieno asia, aiheutti tapa, jolla nousu tapahtui, ristiriitaisia tunteita.

Vain paria viikkoa aiemmin Suomen pitkäaikaisin kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) oli menehtynyt.

– Nousu eduskuntaan oli siinä mielessä surullinen, koska olimme Iken kanssa viimeiset yhdeksän vuotta kuitenkin aika läheisissä tekemisissä ja tunsin hänet hyvin. Olihan hän kansan edustamisen SM-mies. Toisaalta se on myös iso kunnia, että saan nyt työskennellä eduskunnassa, paimiolaislähtöinen Valkonen pohtii.

Hän piipahti maanantaina Paimiossa puhumassa lukiolaisille kansanedustajan työstä ja ajatuksistaan Suomen tulevaisuuteen liittyen. Lukiolaiset olivatkin varustautuneet tukulla kysymyksiä, joihin vastatessa Valkonen itsekin joutui pohtimaan syvällisesti muun muassa sitä, mikä työssä on parasta ja minkälaista 2020-luvun Suomea hän haluaa olla mukana lähivuosina rakentamassa.

– Tosi fiksuja kysymyksiä. Sehän meinasi lähteä ihan lentoon loppua kohden, kun niitä vain tuli lisää ja lisää, Valkonen naurahtaa.

Paimion lukiolla Valkonen kertoi muun muassa kansanedustajan työstä ja siitä, millaista Suomea hän haluaa olla 2020-

Työtä tulevalle hallitukselle

Hyppy kansanedustajaksi vain vajaa vuosi ennen nykyisen edustajakauden päättymistä tarkoittaa käytännössä sitä, että oppositiopuolueen edustajana Valkonen pyrkii edistämään syksyn aikana parhaansa mukaan jo ensi keväänä aloittavan hallituksen päätöslistalla olevia asioita.

– Budjetti on käytännössä tämän viikon myötä lyöty lukkoon ja muutenkin ne päätökset mitä tässä loppuvuoden ja talven aikana tehdään, ovat jo pitkällä käsittelyssä. Näen tämän kauden lopun tärkeänä aikana nimenomaan tulevan hallituskauden ohjelmaa silmällä pitäen. Siinä kokoomuksella ja muilla oppositiopuolueilla on tärkeä paikka, jotta varmistetaan, että ensi vuodesta alkaen Suomessa tehdään mahdollisimman järkevää ja kauaskantoista politiikkaa, hän näkee.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa punnitaan lopulta se, minkälaisen kannatuksen suomalaiset antavat nykyhallitukselle.

– Ihmiset saavat päättää, onko velkavetoinen vasemmistohallitus hoitanut tehtävänsä hyvin vai olisiko aika muunlaiselle politiikalle.

Ville Valkonen on huolissaan siitä, että Suomen talous ei ole enää viimeisen 15 vuoden aikana kehittynyt samassa tahdissa muiden Pohjoismaiden kanssa.

Koulutus takaisin valttikortiksi

Siirtyessään kansanedustajaksi Valkonen jätti tehtävänsä Turun apulaispormestarina, ja on muutenkin karsinut luottamustehtäviä uusimman pestin myötä. Tällä hetkellä hän on Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja.

– Työtä riittää, mutta toisaalta niin sen pitääkin olla. Ei kansanedustajan työnkään pidä olla helppoa, koska tavoitteena on edistää koko Suomen asioita. Se on se työ, mitä haluan tehdä, 34-vuotias Valkonen sanoo.

Sivistysvaliokunnan jäsenenä Valkonen on huolissaan myös suomalaisen koulutuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta.

– Olemme pudonneet PISA-vertailuissa ykkösmaasta jo heikoimmillaan kymmenen huonommalle puolelle, eikä se ole se taso missä haluamme olla. Pitää löytää keinot, millä nousemme takaisin koulutuksen kärkimaaksi ja esimerkiksi muille, Valkonen painottaa.

”Venäjä näyttänyt kasvonsa”

Huoli tulevaisuudesta on nyt poikkeuksellisen suuri, koska itänaapuri Venäjä on tämän vuoden aikana näyttänyt todelliset kasvonsa hyökkäämällä Ukrainaan. Se on puolestaan ajanut koko Euroopan taloutta alas ja vaikuttaa oleellisesti myös Suomeen.

– Meidän täytyy varmistaa, että kymmenen vuoden päästä me emme ole siinä asemassa, että Venäjä hyökkää tänne.

– Painimme heikoimman taloustilanteen kanssa sitten 1990-luvun alkuvuosien ja lisäksi väestö ikääntyy jatkuvasti aiheuttaen suuria haasteita muun muassa vanhuspalveluiden hoitamiseen. Olemme pudonneet pohjoismaisessa bkt-vertailussa jo selvästi Norjan, Ruotsin ja Tanskan kelkasta. Nyt vaaditaan ripeitä toimia muun muassa yrittäjyyden ja työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi, Valkonen täsmentää.

Fakta

Ville Valkonen

  • Syntynyt Paimiossa vuonna 1988, 34-vuotias
  • Ensimmäisen kauden kansanedustaja (huhtikuusta 2022) kokoomuksen riveissä
  • Paimion kaupunginvaltuustossa 2009–2016
  • Turun kaupunginvaltuustossa 2017–
  • Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja
  • Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja
  • Naimisissa, perheeseen kuuluu myös kissa
  • Harrastanut taekwondoa 15 vuotta, ja liikkuu nykyään monipuolisesti lenkkeillen, kuntosalilla käyden ja retkeillen

”Parantolan kehittäminen vaatii yhteistyötä”

Paimiossa syntynyt ja peruskoulunsa käynyt, mutta useamman vuoden lapsuudestaan Namibiassa viettänyt Valkonen pitää edelleen tiiviisti yhteyttä synnyinkaupunkiinsa. Sen varmistavat edelleen Paimiossa asuva isä, useat tutut Paimion kaupunginvaltuustovuosilta 2009–2016 ja sijoitusasunto Ylä-Vistalla.

– Kyllä Paimion tapahtumat ja kehitys ovat edelleen tiiviisti seurannassa ja toki täällä on edelleen paljon tuttuja ja ystäviä, joiden kanssa nähdään aina silloin tällöin ja vaihdellaan kuulumisia. Poliittisessa mielessä kahdeksan vuotta Paimion kaupunginvaltuustossa opettivat kyllä paljon ja antoivat hyvät eväät jatkaa ensin Turun kaupunginvaltuustoon ja nyt kansanedustajaksi, Valkonen kiittelee.

Paimion parantola on saanut viime vuosina merkittävän määrän palstatilaa valtakunnan medioissa asti, ja tällä hetkellä matkailu-, historiaperintö- ja kulttuurikohteeseen etsitään uutta toimitusjohtajaa. Visioita on viimeisen parin vuoden aikana ollut monenlaisia, mutta vielä ainakin toistaiseksi parantolan muovaaminen koko Suomen mittakaavassa merkittäväksi matkailukohteeksi on ollut verkkaista.

Valkonen näkee, että potentiaalia alueessa olisi paljon enempään.

– Asuimme perheen kanssa jonkun aikaa aivan parantolan kupeessa ja onhan se ympäristönä sekä rakennuksena aivan poikkeuksellinen. Kehittäminen vaatii kuitenkin yhteistyötä sekä Paimion kaupungilta että yrittäjiltä, ei kukaan niin valtavaa rakennusta ja sen ympäristöä voi yksin tai edes kaksin kehittää.

– On selvää, että parantola tarvitsee menestyäkseen monenlaista toimintaa majoitus- ja ravintolapalveluiden lisäksi. Sopisiko se esimerkiksi jonkinlaiseksi konferenssikeskukseksi tai kuntouttavaan toimintaan, hän heittää takaisin.