Sauvolainen suomentaja, kustantaja ja valokuvaaja Kari Klemelä on avannut kotinsa ovet kulttuurielämässä ja sen liepeillä toimiville ystävilleen ja tuttavilleen. Sillä tavoin on – melkein kuin vahingossa – muodostunut yksityinen kirjallisuus- ja musiikkipiiri ”Sauvon salonki”.
– Muusikkoystävä halusi tutustua kirjailijoihin ja minä muusikoihin, valottaa Klemelä salongin taustoja.
– Olen asunut Sauvossa pian 30 vuotta ja kaivannut kirjallisuutta. Niinpä päätimme perustaa tänne Palosuon entiselle koululle vanhanajan salongin. Onhan minulla isot tilat, piano ja laaja kirjasto.
Kulttuurisalongin ohjelmassa ovat myös eri maiden keittiöt.
Klemelän vetämän kirjallisuus- ja musiikkipiirin osallistujat ovat alansa ammattilaisia. Monet heistä keskenään tuttuja jo entuudestaan.
Tiistaina 23. elokuuta Sauvon salongin kolmannessa tilaisuudessa olivat kutsuvieraina romaanista Rottien pyhimys palkittu tamperelainen kirjailija Anneli Kanto ja osan vuotta Västanfjärdissä asuva musiikkitoimittaja Risto Nordell .
Tšehovin novellit ja Tolstoin Kreutzer-sonaatti oli sovittu kolmannen tapaamisen aiheiksi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Venäläiset klassikot pidettiin ohjelmassa mutta ruokatarjoilua hivutettiin Ukrainan suuntaan: borssi on alunperin ukrainalainen keitto.
– Monille ja myös itselleni vanhastaan tuttu kiovankakku löytyi eräästä turkulaisesta kaupasta, Klemelä kertoo.
Klemelä opiskeli venäjää Kiovan yliopistossa 1976-77. Vaikka hän vaihtoikin vuonna 1997 eteläslaavilaisiin kieliin, on hän yhä yhteydessä ukrainalaiseen ystäväänsä Valeriin.
Lahden kirjailijakokouksen nuori kirjailijavieras Kseniya Kharchenko – Klemelän tuttu hänkin – pakeni perheineen Ukrainan sodan ensimmäisenä päivänä Puolaan.
Palosuon koulun myöhäisen matinean alkajaisiksi TFO:n viulisti ja äänenjohtaja Maija Kontunen soitti barokkiviululla italialaisen Giovanni Bassanon (1561-1617) teoksen Ricercata prima .
Sopraano Pia Pajala lauloi Anna Kulmalan pianosäestyksellä Giulio Cazzinin laulun Amarilli, mia bella . Myöhemmin kuultiin Anton Rubinsteinia ja Oskar Merikantoa.
Risto Nordell kuvasi eurooppalaisen laulun kehitystä yksiäänisestä moniääniseen ja esitti tietokoneelta kappaleen Pyhän Henrikin ihmetöistä kertovasta keskiaikaisesta kokoelmasta.
Samanlaista laulua on kenties esitetty Hattulan kirkossa 1510-luvulla, vaikka nykyään ei olla varmoja sitäkään, oliko Pyhä Henrik edes olemassa.
Pyhimyksenä Henrik oli suomalaisille kuitenkin yksi tärkeimmistä.
Nordell muistutti, että Sauvossakin on hieno keskiaikainen kirkko maalauksineen. Vanhoihin kirkkoihin hän on tutustuttanut suomalaisia radio-ohjelmassa Risto ja Jenni pyhimysten jäljillä .
Anneli Kanto vahvisti Sauvon kirkon maalarien kuuluvan Taivassalon koulukuntaan.
Hattulan taiteilijat ovat maalanneet myös Lohjan kirkossa, mutta muualta ei heidän kädenjälkeään löydy. Kanto kertoi löytävänsä Hattulan maalauksista vieläkin jotain uutta, kun hän esittelee kirkkoa.
– Ne muodostavat kuin sarjakuvan, jota voi lukea kirjan tavoin vasemmalta oikealle. Kotoisten vihtojen ohella kävijä voi bongata krumpulaisen jalopeuran, joka oli tuiki tuntematon eläin keskiajan lukutaidottomille seurakuntalaisille.
Salongissa pohdittiin, voisiko naapurimaista tulleita, nimettömiksi jääneitä kirkkomaalareita pitää eurooppalaisen kulttuurin airuina Suomessa. Olihan kirkkomusiikki vanhan kaavan mukaista.
Keskusteltiin myös todellisuuden ja fiktion suhteesta taiteissa.
Naisen asema 1500-luvun Suomessa kiinnosti niinikään. Tiedetään, että nainen saattoi päästä nimismieheksi, vaikka se oli perinteisesti miehinen virka.
Kenties myös kirkkomaalariksi, vaikka Anneli Kannon ratkaisu onkin kirjallinen: nuori nainen tuo Kannon romaaniin tyystin toisenlaista dramatiikkaa.
Moni on kysynyt, seuraako Rottien pyhimykselle jatkoa. Sauvossa Annelilta tiedusteltiin lisäksi, millä tavalla Pelliinan elämä sujui myöhemmin?
– Hyvin Pelliinalle kävi, hän kehittyi maalarina, ei avioitunut mutta kaksi jännää suhdetta hänellä oli.
– Jatkoa en harkitse, seuraavaksi haluan tehdä viihteellisen äänikirjan ja viihteellisen dekkarin, Kanto paljasti.
Loppuvuodesta Sauvon salongin ohjelmassa on Klemelän suomentama ja Mansardan kustantama David Albaharin romaani Juotikkaat . Siitä saapuu keskustelemaan juutalaisen kulttuurin tuntija Rea Uotila-Lindqvist.
Alkuvuodesta 2023 salongin vieraaksi on kutsuttu kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Silloin aiheena ovat E.T.A. Hoffman, Richard Wagner ja saksalaisen kulttuurin kehitys 1800-luvulla.
