PAIMIO
Viime vuonna uudistettu jätelaki velvoittaa ravintolat, ruokakaupat ja esimerkiksi viljelijät hyödyntämään syömäkelpoisen hävikkiruuan eteenpäin ensisijaisesti ihmisravinnoksi. Lakipykälä koskee yrityksiä, jotka toimivat elintarvikkeiden alkutuotannon, valmistuksen, tarjoilun ja myynnin alueilla.
Jätelain (978/2021) pykälässä 29 sanotaan näin: ”Elintarvikealan toimijan on luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin.”
Lakipykälän pitäisi olla jo käytössä. Lakia valvovia viranomaisia ovat kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja ELY-keskukset. Miten uusi jätelaki siis näkyy alueella, Paimion ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho?
– Nyt täytyy sanoa, että ympäristösihteerikin on vähän suu ammollaan tämän asian suhteen. Emme siis ole saaneet ohjeistuksia, miten tämän asian kanssa tulisi toimia, Koponen-Laiho vastaa.
Hän ohjaa ottamaan yhteyttä Turun kaupungin jätehuoltoasiamies Veli-Matti Suhoseen. Pienen selvittelyn jälkeen Suhonen löytää lakipykälän ja sitä koskevat lisätiedot. Vaikka pykälä periaatteessa velvoittaa elintarvikealan toimijat uudelleenjakamaan syömäkelpoisen ruuan eteenpäin, Suhosen mukaan pykälä on kuitenkin tulkinnanvarainen.
– Luovutus edellytetään jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta. Ja luovutusvelvollisuutta ei pykälän mukaan ole, jos elintarvikealan toimija katsoo, että käyttämättä jääneitä elintarvikkeita ei ole mahdollista luovuttaa uudelleenjakeluun kohtuullisin kustannuksin, hän sanoo.
Kustannusarvion tekeminen on näin ollen esimerkiksi ravintoloilla itsellään. Suhonen sanoo, ettei tarkoitus ole, että kunnat lähtevät kartoittamaan jokaista elintarvikealan toimijaa ja vahtimaan, miten kukin pykälää noudattaa.
– Mutta voisi tulevaisuudessa olla esimerkiksi jotain pistokokeita, joissa tilannetta seurataan. Sinänsä tämä pykälä on huikean hieno juttu. Syömäkelpoista ruokaa menee aivan turhaan liikaa jätteeksi, Suhonen sanoo.
Punalapputuotteita
Useissa paimiolaisissa yrityksissä ruokahävikkiä pyritään vähentämään monin keinoin jo nyt – oli syy sitten uusi lakipykälä tai muutoin kasvanut ympäristötietoisuus.
– Meillä S-ryhmän kaupoista käyttökelpoista ruokaa on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen jo pitkään, joten jätelain velvoite ei ole erityisesti muuttanut toimintatapojamme, kertoo S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Anni Loukaskorpi.
– Punalaputetut tuotteet ovat asiakkaille varmasti näkyvin hävikinhallintakeinomme. Punalaputuksen ja ilta-alen lisäksi merkittävin rooli hävikin minimoimisen tehdään jo ennen kuin tuote päätyy kaupan hyllylle: tärkeässä roolissa ovat muun muassa tilausmäärien suunnittelu, ennustepohjaisuus, hävikin tarkka seuranta ja toimivat pakkaukset. Kaiken kaikkiaan S-ruokakauppojen hävikki on laskenut 18 prosenttia vuodesta 2014. Tavoitteenamme on mennä kohti hävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä vuoden 2014 tasoon verrattuna, hän kertoo.
Loukaskorven mukaan S-ryhmässä myös etsitään jatkuvasti uusia hävikintorjumiskeinoja, joista hän mainitsee muun muassa alennuksella myytävät hävikkiuhan alla olevat vihannekset ja yhteistyökokeilun hävikkiravintolan kanssa sekä hävikkireseptien jakamisen asiakkaille.
Punalaputettuja tuotteita ja muita hävikintorjumiskeinoja käytetään ruokahävikin vähentämisessä myös muissa paimiolaisissa ruokakaupoissa.
Pelastettuja ravintola-annoksia
Yksi keino hävikkiruuan uudelleenjakeluun löytyy mobiililaitteista. Ravintolat ja kaupat voivat käyttää hävikkiruuan myymiseen mobiilisovelluksia, kuten Resq Club -palvelua.
Palvelussa ravintolat voivat ilmoittaa myytäväksi esimerkiksi lounaalta ylijäänyttä ruokaa. Sovelluksen puhelimeensa ladannut asiakas voi karttanäkymässä katsella alueensa hävikkiruokaa myyviä ravintoloita ja muutamalla klikkauksella ostaa haluamansa annoksen ja käydä sen hakemassa.
Paimiossa Resq Club on käytössä M-Marketilla ja Paimion Teboililla. Piikkiössä hävikkiruokaa voi sovelluksen kautta ostaa jo K-Supermarket Piikkiöstä, Kahvila Pirskatista ja Tuorlan majatalosta.
Kouluruuan myyminen kehitteillä
Yksi suuri elintarvikealan toimija Paimiossa on kouluruokailu. Ruokapalvelut tuottaa ISS Palvelut Oy ja kouluruokaa se valmistaa kahdessa toimipisteessä; VistanPadassa Vistan koululla sekä LukionPadassa. Niiden keittiömestari Janne Ikonen kertoo, että ylijääneen kouluruuan myymistä eteenpäin on pohdittu.
– Sitä ei ole voitu aloittaa vielä siksi, että meillä ei ole kassajärjestelmää. Myyminen ei siis onnistu, hän sanoo.
Kassajärjestelmä on kuitenkin tarkoitus hankkia. Tarkempia ajankohtia Ikonen ei kuitenkaan uskalla arvioida.
– Tavoite voisi olla tämän vuoden loppuun mennessä, mutta tarkemmin en osaa sanoa, hän toteaa.
Uusi jätelaki
Uusi jätelaki tuli voimaan heinäkuussa 2021.
Useissa lakimuutoksissa noudatetaan siirtymäaikoja.
Kokonaisuudessaan uudet säännökset löytyvät Finlexistä: Laki 978/2021.
Muutoksia jätelaissa on muun muassa jätteiden lajittelussa ja kierrätyksessä.
Hallinto- palvelu- ja elinkeinotoiminnassa erilliskeräystä velvoitetaan, mikäli biojätettä syntyy viikossa yli 10 kg, muovijätettä yli 5 kg ja lasi- ja metallijätettä yli 2 kg.
Elintarvikealan toimijan on myös luovutettava käyttämättä jääneet elintarvikkeet uudelleenjakeluun ensisijaisesti ihmisravinnoksi, jos se voidaan tehdä elintarviketurvallisuutta vaarantamatta ja kohtuullisin kustannuksin.
