”Ja taas oli juttu maksumuurin takana. Eikö sitä voisi laittaa kaikille jakoon, kun on niin tärkeää asiaa?” ”Voisiko joku laittaa sen jutun tänne, että näkisi mitä siinä on.”
Siinä muutama kommentti Kuntsarin facebookin seinältä, tai jostain muualta keskustelupalstoilta.
Facebookissa jaettu juttuvinkki on syötti ja mainospala. Jos se herättää ja lukija klikkaa linkin, hän näkee nettisivuillamme kuvan ja jutun alun. Sitten eteen tulee kysymys, haluatko lukea lisää.
Digitilaaja saa lukea jutun tunnistautumalla. Digilukuoikeuden voi lyhimmillään lunastaa vaikka vain vuorokaudeksi. Vaihtoehdot kerrotaan nettisivuillamme.
Meitä lehdentekijöitä tietenkin ilahduttaa aina, kun jutut kiinnostavat. Sen perusteella tiedämme tekevämme työtä, jolla on tarkoitus. Mutta se tuntuu joskus kohtuuttomalta, että kiukutellaan ja moititaan siitä, että työllämme on hinta.
Ensinnäkin lehdenteko on liiketoimintaa. Ilmaislehdellä ansainta perustuu ilmoituksiin. Tilattavilla lehdilla ansainta pohjaa sekä ilmoitus- että tilausmyyntiin. Tilausmaksu on siis merkittävä osa sitä kokonaisuutta, jonka kautta työntekijät saavat palkkansa.
Maksumuuri on kuin kaupan kassa. Ihan konkreettisimmillaan voisi sanoa, että ei ravintolassakaan voi jättää laskua maksamatta sillä perusteella, että teki nyt vain mieli syödä.
Joskus näkee, että maksumuurin taakse päässyt henkilö kopioi jutun kuvana tai tekstinä somen keskusteluketjuun tai omille verkkosivuilleen. Se on tekijänoikeusrikkomus, koska jutun tekijänoikeus on lehden kustantajalla. Lupa julkaisuun pitää siis pyytää kustantajayhtiön edustajalta, yleensä toimituksesta. Jos jutussa on haastateltavia tai muita osallisia, heidänkin lupa pitäisi varmistaa.
Joskus olen muistuttanut näistä asioista ahkerasti, mutta kaikilla palstoilla vahtiminen edellyttäisi aikaa, jota ei ole. Ilahduin kovasti erään lukijan kommentista, kun hän taannoin totesi, ettei halua maksaa vapaamatkustajien lukuoikeutta.
Korostan vielä, että juttuja saa toki osin siteerata lähde mainiten, tai kopioida yksityiseen käyttöön, mutta facen kaveripiiri ei ole yksityistä käyttöä.
Kyllä me olemme joustavia, ja toisinaan lainauslupiakin heltiää, tilanteen mukaan. Keskustelu ja kysyminen vie aina eteenpäin.
Turvallisinta on siis jakaa jutun linkki ja ohjata lukijat lehden verkkosivuille. Maksumuurin ylitys ei ole vaikeaa.
Taina Tukia
Jos meen ravintolaa niin siellä ei kanneta annosta pöytään ja sitten kun sitä yrittää syödä niin kerrotaan et se maksaa ekstraa. maksu muurintakana olevat jutut on silkaa huijausta laittakaane mainoksenne jonnekkin muualle kuin uutis sivustoille.
Kiitos palautteesta. Jos menet ravintolaan, tiedät ja hyväksyt tilatessasi, että annos maksaa. Eikä se maksa ekstraa, vaan vain sen annoksen hinnan. Terveisin Taina Tukia
Kommenttien lisääminen on estetty.