Sauvon kunnan talousarvio vuodelle 2023 tulee näillä näkymin olemaan plus-merkkinen. Kunnanjohtaja Satu Simelius on valmistellut kunnanhallitukselle ja -valtuustolle talousarvioehdotuksen, joka on 83 000 euron verran ylijäämäinen.
Epävarmuustekijöitä esitykseen toki sisältyy. Esimerkiksi alkavan talvikauden energianhintoja on miltei mahdotonta ennakoida vielä tässä vaiheessa. Jonkinasteisiin korotuksiin on joka tapauksessa varauduttu.
Poikkeustila jatkuu
Kunnanjohtaja Simelius toteaa, että jälleen kerran kunnissa joudutaan toistelemaan, että ”elämme poikkeuksellisia aikoja”.
– Mutta niin se vaan valitettavasti on. Epävarmuutta on samanaikaisesti yhden jos toisenkin asian kohdalla. Energia, sähkö, inflaatio, lainojen korot, hän luettelee.
– On todella haastavaa arvioida tulevaa yleistä kustannustasoa.
Sauvolla on kuitenkin yhä kunnianhimoinen tavoite:
– Epävarmuuksista huolimatta haluamme pysyä mukana lähikuntien ja Turun seudun kasvussa. Kaarina ja Paimio kasvavat hurjaa vauhtia, ja Sauvo pyrkii pysymään kannoilla.
Veroprosentti 8,86
Vuoden 2023 talousarviot eivät Suomen kunnissa ole monessakaan mielessä vertailukelpoisia edellisiin talousarvioihin nähden. Se johtuu mittavien menoerien ja samalla isojen verotulojen siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueille.
Lautakuntatasollakin vertailu aikaisempaan saattaa olla hankalaa, koska lautakuntien nimet ja tehtäväalueet muuttuvat monessa kunnassa ainakin joiltakin osin.
Kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa 12,64 prosenttiyksiköllä, joka tarkoittaa sitä, että vuonna 2023 Sauvon tuloveroprosentti on 8,86. Sote-uudistuksen seurauksena kuntien yhteisöveron jako-osuutta alennetaan prosenttia.
Lisää
konsernilainaa?Sauvon kuntakonsernissa oli vuonna 2021 lainaa hieman enemmän kuin Varsinais-Suomen kunnissa keskimäärin, mutta merkittävästi vähemmän kuin 2500–3500 asukkaan kunnissa Suomessa keskimäärin.
Sauvon kunnan lainakanta oli vuoden 2021 tilinpäätöksessä 3 737 euroa per asukas. Manner-Suomen kuntien keskiarvo oli 3 466 euroa per asukas.
Sauvon kuntakonsernissa oli lainaa vuoden 2021 tilinpäätöksessä 4 793 euroa per asukas. Manner-Suomen kuntien konsernilaina-keskiarvo oli 7 680 euroa per asukas.
Vuoden 2022 aikana Sauvon kunnan lainamäärän ei odoteta kasvavan, mutta kuntakonsernin lainamäärä todennäköisesti kasvaa.
Uunituoretta Sauvo-faktaa:
Sote/Hyte-uudistus siirtää ensi vuodenvaihteessa huomattavan osa Sauvon kunnan nykyisestä henkilöstöstä uuden hyvinvointialueen palkkalistoille.
Sauvosta maakunnalliselle Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle eli Varhalle siirtyvien työntekijöiden lukumäärä on tällä tietoa 51.
Taloudellista ”sote-shokkia” ei ole Sauvossa näköpiirissä, ainakaan ensi vaiheessa.
Soten toteuduttua Sauvoon jää vain kaksi lautakuntaa: sivistyslautakunta sekä tekninen ja ympäristölautakunta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen hajautetaan Sauvossa. Sitä työtä tulee johtamaan kunnanhallitus.
Sauvon kunta uusii talousrakenteitaan. Uudistustyön pohjana on viime kesäkuussa hyväksytty uusi kuntastrategia, jonka toteutumista tullaan seuraamaan vuosittain.
Sauvon kunnanvirastohanke on aikataulussa. Uusi ”Sauvo-talo” aukeaa asioinnille ensi vuoden tammikuussa, loppiaisen jälkeen. Muutto tapahtuu kuitenkin jo ennen joulua. Rakennuksen alakerrassa ei tule jatkossakaan olemaan työtiloja.
Kunnanvaltuuston kokouksiin saadaan uutta tekniikkaa: muun muassa mikrofonit ja kamerat. Kyseessä on ensi askel siihen suuntaan, että kokouksia voidaan tulevaisuudessa ”striimata”. Kovin pikaisesti live-lähetyksiä ei kuitenkaan ole luvassa.
Ukrainan pakolaisten majoittaminen on ollut Sauvon kunnalle iso haaste, mutta siitä on selviydytty. Äskettäin saatiin järjestettyä majoitukset niille viimeisillekin pakolaisille, jotka ovat aikeissa jäädä Sauvoon talven yli.
Moni ukrainalaisista majoittuu yksityisten sauvolaisten tarjoamiin asuintiloihin. Niihin liittyvät vuokrasopimukset solmii Sauvon kunta. Pääosa näistä asunnoista sijaitsee Sauvon keskustaajamassa.
Sauvoon on tarkoitus palkata hankekoordinaattori edistämään elinkeino- ja matkailuhankkeita.
Kommentti
Laineen liplatusta
halutaanSauvon tuoreessa kuntastrategiassa lähdetään siitä, että asukasluku alkaa kolmosella. Siinä riittää haastetta, vaikka kolmen tonnin raja on toki edelleen – ja ilman taikatemppujakin – saavutettavissa.
Sauvo budjetoi vuosittain maanhankintaan noin 100 000 euroa. Läheskään joka vuosi kunta ei kuitenkaan osta tonttimaata. Ja lieneekö super-houkuttelevia rakennuspaikkoja kovin usein edes tarjolla.
Mutta silloin kun Sauvon kunnalla on ollut tarjota tulijoille hyviä tontteja läheltä vesiluontoa, on kiinnostusta yleensä myös ilmennyt.
Ja on lupa uskoa, että kysyntää riittävän kiinnostaville tonteille löytyy vastaisuudessakin.
Kunnan väkiluvun ja kehittymisen kannalta on jokseenkin sama, kaavoittaako tontteja kunta vai yksityinen maanomistaja.
Kunnan on kuitenkin kaavoitusmonopolinsa ja budjettivarojensa johdosta usein helpompaa ja riskittömämpää lähteä toteuttamaan kaavoja ja asuinalueita kuin yksityisen toimijan.
Sauvon jonkinasteinen ongelma taitaa olla se, että kunnan keskustaajama on piirun verran väärässä paikassa. Hiukan harmillisesti ”kuivalla maalla”. Kuntakeskus palveluineen sijaitsee kohtalaisen kaukana niistä lukuisista vesistörikkaista ja luonnonkauniista alueista, joita Sauvon reunamilla on yllin kyllin.
Mutta ei sekään ole voittamaton este. Jos hyviä, silmää hiveleviä rakennuspaikkoja on tarjolla, suostuu moni ajamaan hieman pitempiäkin asiointi- ja työmatkoja. Se on nähty muun muassa Osmalahden kohdalla.
PERTTU HEMMINKI
Isoja, mutta välttämättömiä investointeja
SAUVO
Perttu Hemminki
Vuonna 2021 Sauvon väkiluku kasvoi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Sauvo on pystynyt muuttovoitolla hieman kompensoimaan ikärakenteesta johtuvaa kuolleisuutta, mutta ei ole kuitenkaan päässyt mukaan Turun seudun kasvuun aivan siten kuin kunnassa on toivottu.
Sauvossa nähdään, että pysyminen mukana Turun ja Peimarin kuntien kasvuvauhdissa edellyttää investointeja.
Yhdyskuntatekniikkaa
Sauvon kunnan johtavien viranhaltijoiden kanta on, että yltääkseen tavoittelemaansa vetovoimaan ja muuttovoittoon Sauvon on toteutettava tulevaisuusinvestointeja, kuten yhdyskuntateknisiä hankkeita ja yritysten toimintaedellytyksiä tukevia investointeja.
Kouluun ja päiväkotiin Sauvo on jo investoinut isosti vuosina 2018–2021.
Väkeä ja asuntoja
Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius toteaa tuoreen talousarvioehdotuksensa johdantosivujen katsauksessa, että uusien asuinrakennushankkeiden edistämistä ja investointeja yhdyskuntatekniikkaan on selkeästi priorisoitava, jotta Sauvo pysyy kiinni positiivisessa
väestönkasvussa.
– Muuttovoitto edellyttää, että Sauvoon valmistuu vuosittain nykyistä suurempi määrä uusia asuntoja. Simelius sanoo.
Haasteita on
Uusia asuntoja Sauvoon arvioidaan valmistuvan tänä vuonna vain muutama.
– Kehitysnäkymät ovat tältä osin nyt haasteelliset rakentamisen ja asumisen kustannusten nousun vuoksi. Hyvää uskoa tulevaan antaa kuitenkin seutukunnan voimakas kasvu.
Simelius toteaa myös, että Sauvossa myynnissä olevat talot ja asunnot ovat menneet viime vuosina hyvin kaupaksi.
Mitä öljyn tilalle?
Suunnitelmakauden 2023–2027 merkittävimmät investoinnit Sauvon kunnassa:
Öljylämmityksestä luopuminen kunnan omistamissa kiinteistöissä. Hanke laskee lämmityksen käyttökuluja ja parantaa kunnan julkikuvaa. Hinta on kuitenkin kova – yhteensä 1,65 miljoonaa euroa vuosina 2023–2025.
Lautkankaren kevyen liikenteen väylä. Hinta 535 000 euroa. Toteutus vuonna 2023. Hanke parantaa Lautkankaren alueen elinvoimaa ja tuo turvallisuutta sekä viihtyisyyttä koko kunnan keskusristeyksen alueelle.
Uusi urheilukenttä
Seuralan urheilukentän rakentaminen (330 000 euroa) vuosina 2023–2024. Hanke lisää lasten ja aikuisten harrastusmahdollisuuksia Sauvossa.
Koulukeskuksen ja päiväkodin vanhemman osan peruskorjaukset vuonna 2025 rakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden sekä viihtyisyyden ylläpitämiseksi. Koulukeskuksen osalta kustannukset arvioidaan 160 000 euron suuruisiksi. Päiväkodin puolella on mahdollista selvitä 100 000 eurolla.
”Öljystä äkkiä eroon”
Öljylämmityksestä luopuminen on kunnanjohtaja Simeliuksen mukaan juuri nyt kiinnostava aihe Sauvon kuntapolitiikassa. Se ei kuitenkaan ole puoluepoliittisesti värittynyt kiistakapula. Debattia ja vertailuja käydään lähinnä koskien eri energiamuotoja.
– Luottamushenkilöillä on paljon mielipiteitä, ja saattaa käydä esimerkiksi niin, että jossain valitaan maalämpö ja toisaalla hake. Koko lailla yhtä mieltä ollaan joka tapauksessa siitä, että öljystä äkkiä eroon.
Miljoonien siirtoviemäri
Kokonaan oma iso lukunsa on jätevesien puhdistaminen. Se ratkaistaneen lähivuosina siten, että Sauvon jätevedet johdetaan siirtoviemäriä pitkin Paimioon ja sieltä edelleen Piikkiön kautta Turun Kakolanmäkeen.
Ajatuksena on, että hankkeen kustantaa Sauvon kunnan omistama vesihuoltoyhtiö lainarahalla, jonka kunta takaa.
Kyseessä on yli kolmen miljoonan euron hanke, joka ajoittuu vuoden 2024 paikkeille. Nykyinen jo käyttöikänsä päässä oleva puhdistamo saanee jatkaa sinne saakka vanhalla toimiluvalla.
Lisäksi Sauvolla on lähivuosina edessä mittavia hulevesi-investointeja.
