Totaalipurku Oy:n Juvanrahkalta omistama kiinteistö oli luonnontilassa, kunnes yritys kaatoi puuston ja ryhtyi vuoden 2 020 aikana toimittamaan alueelle betonijätettä. Yritys sai Varsinais-Suomen Ely-keskukselta hyväksynnän mara-asetuksen mukaiselle betonijätteen varastoinnille. Mara-käsittely on käytännössä ilmoitusmenettely, joka hoidetaan paperitasolla. Siinä vastuu toiminnan asetuksen mukaisuudesta on ilmoittajalla ja viime kädessä kiinteistön omistajalla.
Alueelle ehdittiin vuoden 2020 aikana toimittaa betonijätettä, joka sisälsi myös muun muassa tiiltä ja sähköjohtoja. Mara-asetuksen mukaan tällainen jäte ei kuitenkaan saisi olla pitkänkään ajan kuluessa tekemisissä pinta- ja pohjavesien kanssa.
Lähiasukkaiden huoli suoalueen käytöstä herätti Elyn, joka teki alueelle tarkastuskäynnin vuosi sitten lokakuussa ja kehotti sen jälkeen yritystä poistamaan alueelle jo toimitetun purkujätteen. Totaalipurku valitti päätöksestä Vaasan hovioikeuteen ja kaavailee siis tuovansa nyt hakemansa ympäristöluvan perusteella alueelle lisää jätteitä, mukaan lukien asbestia.
Liedossa hanke on herättänyt suorastaan kansanliikkeen. Asian odotettiin nousevan keskeiseksi keskustelunaiheeksi myös Tarvasjoella torstaina järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa paikalla ovat Liedon kaupunginjohtaja Mika Ingi ja maankäyttöpäällikkö Jani Kreula.
Kuntalaisten suurin huolenaihe on suon pohja- ja pintavesien mahdollinen pilaantuminen ja seuraukset laajemmin. Alueella aiemmin toteutettu turpeen nosto vaati pumppaamoja, saostusaltaita ja valvontaa. Lupahakemuksessaan Totaalipurku kertoo aikovansa ohjata alueella syntyvät hulevedet viivytysaltaan kautta ojiin.
Hankkeesta huolestuneet lietolaiset ovat Auranmaan Viikkolehdessä (www.avl.fi 13.10.) kertoneet, että heitä huolestuttavat mahdolliset ympäristömyrkyt ja niiden seuraukset.
Juvanrahkalta lähtevät ojat laskevat Paimionjokeen Liedon ja Marttilan rajalla. Noin seitsemän kilometriä laskuojan alapuolella Killalassa on Turun varavedenottamo.
Olennaista suoalueella on pohjaveden korkeus ja vesien kulkeutuminen ojien kautta eteenpäin. Paimiossa kyse ei tiettävästi ole vain ojista, jotka laskevat Paimionjokeen vaan myös Vähäjokeen voi laskea alueelta ojia.
Juvanrahka tai Juvan Rahkasuo, jolla nimellä alue myös tunnetaan, on aikanaan ollut Tarvasjoen laajimman metsäalueen, Juvan–Alikulman metsämaan sydän. Suon pituus on ollut 3 kilometriä ja leveys 400–800 metriä. Alueella aloitettiin turpeen nosto kotivaraksi 1970-luvulla lapiohommina. Koneellinen turpeen nosto käynnistyi 1980-luvulla ja jatkui vuoteen 2018. Turvetuotannon päätyttyä valtionyhtiö Vapo, nykyisin Neova Oy myi valtaosan alueista. Neovalle jäi pieni alue, jolla harjoitetaan haketusta. Myytyjä alueita päätyi siten Totaalipurku Oy:lle.
