Turun Tunnin Juna -hankkeessa suunnitellulla ratalinjalla sijaitsee useita kiinteistöjä, joihin junaliikenne aiheuttaisi väistämättä aiempaa enemmän melua. Yhtiö julkisti äskettäin, että se selvittää Espoo- Salo rataosuudella uudenlaisia meluntorjuntakeinoja, joita olisivat esimerkiksi kiinteistöjen äänieristävyyden parantaminen, ikkunoiden vaihtaminen, seinärakenteiden lisäeristäminen ja ääntä vaimentavien raitisilmaventtiilien asentaminen. Piha-alueilla terassien ja parvekkeiden lasituksia voidaan uusia ja oleskelualueiden läheisyyteen rakentaa kevyempiä meluaitoja.
Perinteisesti aiemmin liikenteen melua on Suomessa torjuttu tie- ja rata-alueilla meluseinillä, -kaiteilla ja -valleilla.
Turun Tunnin Juna Oy:n projektijohtaja Annika Salokangas , tarkoittaako tämä, että Turun Tunnin Juna Oy:n voisi kustantaa radan lähellä oleviin yksityisiin kiinteistöihin rakennemuutoksia, jotka vaimentavat ääntä?
– Kyllä ymmärsit oikein. Ruotsissa kiinteistökohtaiset melutorjuntaratkaisut ovat olleet arkipäivää väylänpitäjän toimesta jo vuodesta 2015. Tunnin Juna Oy:llä on tavoitteena selvittää tämä mahdollisuus Suomessa: suunnittelijat ovat tosiaan Espoo-Salo oikoradalla ideoineet prosessia ja keinoja tämän edistämiseksi, jotta saisimme samanlaisen toimintamallin myös Suomeen.
Salokankaan mukaan tämä uusi malli koskisi myös Salo-Kupittaa rataosuutta ja sen varrella olevia haja-asutusalueita.
– Espoo-Salo oikoradan suunnittelu on pidemmällä, ja siinä pyritään luomaan malli arviointiin. Uusilla ratkaisuilla olisi mahdollista parantaa asumismukavuutta radan läheisyydessä sekä osittain välttää kiinteistöjen arvon aleneminen tai lunastaminen melun vuoksi. Tarkoituksena on tehdä todellisia toimenpiteitä meluhaitan lieventämiseksi.
Tämä tapa torjua melua tulisi Salokankaan mukaan kysymykseen käytännössä haja-asutusalueilla, joissa meluasiantuntijat toteavat, että perinteinen meluseinä ei ole tarpeeksi tehokas tai on liian kallis melutorjuntakeino. Eli meluseinä on tavallisesti hyvä ja tehokkain tapa torjua melua kaupunkialueilla ja siellä missä on paljon asukkaita. Sama este siis suojaa useita kohteita.
– Kiinteistöissä toteutettava meluntorjunta ei siis korvaisi perinteisiä torjuntatapoja, vaan lisäisi uuden toimenpiteen keinovalikoimaan.
Asiantuntijoiden mukaan melua pystytään torjumaan kiinteistöissä itsessään joissakin kohteissa jopa paremmin kuin mitä maastoon toteutetuilla ratkaisuilla. Pääsääntöisesti meluntorjuntakeinot tehoavat myös sitä paremmin, mitä lähempänä ne ovat suojattavaa kohdetta.
Kiinteistökohtaiset toimet ovat myös kustannustehokkaita, sillä ne ovat huomattavasti edullisempia kuin meluseinien tai -vallien rakentaminen. Junayhtiön arvion mukaan uusilla ratkaisuilla voitaisiin saavuttaa rakentamisvaiheessa useiden kymmenien miljoonien eurojen säästöt.
Meluseinien rakentaminen haja-asutusalueilla sijaitseville yksittäisille kohteille voisi olla kallista, eikä niistä silti välttämättä saada tarkoituksenmukaista hyötyä.
– Viranomaistahojen kanssa pyrimme järjestämään lisää palavereja tämän aiheen tiimoilta: haluamme selvittää, onko jokin perustavanlaatuinen syy, miksi tämä ei olisi mahdollista myös Suomessa, sanoo projektijohtaja Salokangas.
Ratalinjauksen yleissuunnitelma Hajala-Nunna välille on valmistunut, mutta tarkempaa ratasuunnittelua esimerkiksi Toikkala-Nunna välillä tekee nyt Sitowise. Projektijohtaja Seppo Veijovuori toteaa, että suunnittelun edetessä kartoitetaan ne kiinteistöt, jotka ovat melualueella, ja niille lasketaan melukäyrät.
– Aikanaan näihin mahdollisiin kohteisiin tehdään katselmuskäynnit, jonka yhteydessä tarkastellaan kiinteistöä ja esimerkiksi sitä, miten asuintilat sijoittuvat rataan nähden.
Sitowisen melu- ja ilmanlaatuosaston nuorempi asiantuntija, DI Johannes Oksanen tarkentaa, että Hajala-Nunna välisellä rataosuudella on 63 muu toimenpide -kohdetta, eli siis kiinteistöä, joissa jatkossa saatetaan miettiä kiinteistökohtaisia meluntorjuntaratkaisuja.
Uusilla keinoilla on tarkoitus siis monipuolistaa ja tehostaa meluntorjuntaa. Ideoita suunnitteluun on haettu Ruotsista, jossa esimerkiksi asuntojen ikkunoiden vaihtaminen on yleinen tapa torjua liikenteen melua.
Ruotsin liikennevirasto Trafikverket teettää kiinteistöjen arvioita osana rakentamissuunnitelmia. Kiinteistökohtaiset toimenpiteet ovat olleet käytössä pitkään ja kehittyvät edelleen.
Meluntorjunta on keskeinen osa Turun tunnin junan suunnittelua. Kaikki radanvarren kiinteistöt suojataan lainmukaisten ohjearvojen mukaiselle tasolle.
