Paimio-Kaarina
Kuntalaisia on evästetty pudottamaan muun muassa huoneiden sisälämpötilaa asteella-parilla, kiinnittämään huomiota kellonaikoihin jolloin isot sähkölaitteet ovat käynnissä ja lisäämään mahdollisuuksien mukaan muiden lämmitysmuotojen, kuten puulämmityksen käyttöä.
Näillä ratkaisuilla voikin säästää yksityishenkilön kukkarosta mukavan siivun alati kohoavien sähkönhintojen keskellä, mutta mitä voi tehdä silloin, jos maksettavana on pien- tai rivitalon sijaan esimerkiksi kokonaisen jäähallin tai hiihtoputken energiakulut?
Pahimmassa tapauksessa kädet nousevat Paimiossa ja Kaarinassa pystyyn laskupinon kasvaessa jo pian vuodenvaihteen jälkeen.
– Onhan se tilanne todella vaikea. Jos nyt miettii sellaisia jäähalleja, jotka meillä on Kaarinassa ja Paimiossa, niin niiden sähkönkulutus liikkuu vuositasolla siellä noin miljoonassa kilowattitunnissa. Jos nyt sähkön hinta nousee vaikka kymmenellä sentillä, puhutaan 100 000 eurosta vuositasolla. Siitä voi jokainen laskea, mitä se tekee, jos hinta kohoaakin pahimpien ennusteiden toteutuessa 40 sentillä kilowattitunnilta, harmittelee sekä Paimion että Kaarinan jäähalleja pyörittävän Lounais-Suomen Jää Oy:n toimitusjohtaja Jouni Hörkkö.
Hörkkö on käynyt neuvotteluja sekä Kaarinan että Paimion kaupungin kanssa tilanteen helpottamiseksi, mutta toistaiseksi varmuus jäähallin toiminnan jatkumisesta ei ulotu vuodenvaihdetta pidemmälle.
– Jos mitään tukea tai apua ei ennen sitä tule, ollaan todella hankalassa tilanteessa. Mutta toivotaan nyt, että asiaan saataisiin joku ratkaisu aikaiseksi ja jonkinlaista tukea esimerkiksi valtion tai kaupunkien puolelta.
“Loppuvuosi turvattu”
Eikä tilanne ole juuri ruusuisempi, vaikka jäähallin sijaan maksaisi hiihtoputken sähkölaskuja.
– Loppuvuosi on nyt aika lailla turvattu, joskin jo nyt kulut ovat toistaiseksi nousseet tänä vuonna noin tuplaten viime vuoteen verrattuna. Sen sijaan ensi vuoden alusta lähtevän ensimmäisen kvartaalin hintataso hirvittää. Kyllä siinä on ihan aidon pohdinnan paikka mitä sitten tehdään, toteaa Paimion hiihtoputki Finnfoam Paipin omistava Jorma J. Nieminen.
Siinä missä jäähallien sähkösopimukset ovat pidempiaikaisia, on Paipissa luotettu pörssisähköön siksi, että tuolloin öisin putkea on voitu viilentää huomattavasti keskihintaa matalammilla kuluilla. Sekään ei toisaalta ole enää toteutunut tänä vuonna niin hyvin kuin aiemmin.
Jäähalleista heikoimmassa asemassa on Kaarinan jäähalli, joka on täysin sähkön varassa. Paimiossa pienen helpotuksen tuo se, että osa energiasta on kiinni kaukolämmössä.
– Paimiossa tilanne ei ole ihan niin ikävä kuin Kaarinassa, mutta yhtä lailla tilanne on vaikea. Tunti jäätä maksaa nyt 190 euroa, eikä siinä ole oikein enää kiristysvaraa. Kyllä se erotus pitää jotain muuta kautta kuroa umpeen, Hörkkö tuumii.
Aurinkopaneeleista lisävirtaa
Jorma J. Nieminen korostaa, että Paipin omistaminen on jo aiemmin mennyt osin hyväntekeväisyyden puolelle, mutta nykyisillä sähkönhinnoilla hyväntekeväisyyskin alkaa jo piisata.
Siksi Paipin 700-metriä ja noin seitsemän metriä leveän betonikaton päälle asennetaan parhaillaan aurinkopaneeleita, jotka tuottavat sähköä ensi keväästä alkaen jopa 200 kwp:n teholla. Ihan koko lenkkiä ei ole tarkoitus peittää paneeleilla, mutta noin 400 metrin matka kuitenkin.
Vuositasolla tämän kokoluokan aurinkopaneelikenttä voi teoriassa tuottaa sähköä jopa 160 000 kilowattituntia. Se kattaisi jo merkittävän osan Paipin vuotuisesta sähkönkulutuksesta.
– Karkeasti noin 250 000 kilowattituntia on mennyt vuosittain. Jotain täytyy yrittää miettiä uudesta kulmasta, koska ei tällaisen 4,5 miljoonan investoinnin (hiihtoputki) kanssa viitsi ihan vähällä luovuttaa, Nieminen sanoo.
