Somero-Paimio/ SARI MERILÄ
Somerolle aiotaan perustaa susikannan hoitosuunnitelman mukainen reviiriyhteistyöryhmä, mutta Paimioon vastaavaa ryhmää ei saatu kasaan neuvotteluista huolimatta.
Suomen riistakeskus piti Kiiruun koulun auditoriossa Paimion ja Somerniemen susien reviirialueisiin liittyvän sidosryhmätilaisuuden. Paikalle oli kutsuttu tahot, joiden arvioitiin kiinnostuvan susikannan hoidon suunnitteluun osallistumisesta. Mukaan tuli parikymmentä ihmistä eri puolilta seutua. Kuntien edustajia oli Somerolta, Marttilasta ja Koskelta.
Aihetta esittelivät reviirityöryhmien koordinaattori, erikoissuunnittelija Mari Lyly ja riistasuunnittelija Lasse Heimo .
Lylyn mukaan reviiriyhteistyöryhmä on keskustelufoorumi susitiedon äärelle. Sen tarkoitus on arvioida paikallista susitilannetta ja suunnitella ennaltaehkäiseviä toimia sekä pohtia tarvetta puuttua susikantaan. Tärkeää on myös jakaa ajankohtaista tietoa susitilanteesta yleisesti, mutta erityisesti eläintiloille.
Paimio-yhteistyö ei kiinnostanut
Keskustelujen päätteeksi Somero oli valmis perustamaan reviiriyhteistyöryhmän, Paimio ei.
Someron yhteistyöryhmän järjestäytymiskokouksen koollekutsujaksi lupautui Someron Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jari Kuisma .
Somerolta löytyy riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jarkko Nyströmin mukaan vapaaehtoistyöhön valmiita ja sopivia sidosryhmien edustajia, kuten maatalousyrittäjä Lasse Näykki , Suomen Luonnonsuojeluliiton Lounais-Hämeen yhdistyksen varapuheenjohtaja Mikko Hovila ja Varsinais-Suomen Kennelpiirin hallituksen jäsen Jorma Launiainen sekä joku kaupungilta. Tilaisuudessa oli paikalla sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Ronnholm .
Nyström uskoo reviiriyhteistyöryhmän tarpeellisuuteen, koska susien määrä tulee kasvamaan ja siksi pohjatyötä on valmisteltava jo nyt.
Yhteistyöstä Paimion kanssa somerolaiset eivät olleet kiinnostuneita, koska alueilla liikkuu eri susilaumat. Sen sijaan Someron työryhmään halutaan edustajia esimerkiksi Kiskon, Forssan–Tammelan ja Nummi-Pusulan riistanhoitoyhdistysten alueilta, joille Somerniemen susireviiri yltää.
”Ei mitään järkeä yhteensovittaa”
Myöskään Paimion suunnalla ei oltu kiinnostuneita yhteistyöstä Someron kanssa.
– Koska kyseessä on kaksi reviiriä, joista toinen on melkein Hämeessä ja toinen meidän alueella, ei niitä ole mitään järkeä yhteensovittaa. Jos ryhmiä perustetaan, pitäisi perustaa kumpaakin omansa. En näe sitäkään, että me liittyisimme Pöytyän ryhmään. Susireviireitä taitaa siihen kohtaan pian mahtua useampi väliin, Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö totesi.
Tosin paimiolaiset jäivät aprikoimaan ylipäätään ryhmän perustamisen tarpeellisuutta.
– Miksi perustetaan, jos ei ole tänne tilaisuuteenkaan osallistunut muita Paimiosta kuin riistanhoitoyhdistyksiä. Edustusta ei ole Salon eikä Paimion kaupungeistakaan, pohti Paimionlahden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Louramo .
– En tiedä, onko se tää matka vai mikä, hän tosin myös aprikoi.
Toisaalta hän epäili koko yhteistyön tarpeellisuutta.
– Sillähän ei ole mitään päätäntävaltaa eikä työkaluja.
Riistakeskuksen Mari Lyly lupasi vielä olla yhteydessä Paimion alueen muihin sidosryhmien edustajiin, jotta toiminta sielläkin saataisiin käyntiin.
Suomessa toimii kaikkiaan 32 reviiriyhteistyöryhmää ja niissä yleensä edustajia metsästysseuroista, luonnonsuojeluyhdistyksistä, maataloustuottajista, maaseutuelinkeinoviranomaisista, luontomatkailuyrittäjistä, kylä- ja vanhempainyhdistyksistä sekä kunnista ja poliisista.
Reviirityöryhmissä on yleensä kymmenkunta jäsentä, jotka ovat alueen ja sen toimintatavat tuntevia, laajaa luottamusta nauttivia ihmisiä.
Tyhmän toimintaa ohjaa riistakeskus, joka myös antaa tietoa ja auttaa tarvittaessa rahoituksen hankkimisessa.
Paimiossa myös sudenpentuja
Paimiossa ensimmäiset susihavainnot tehtiin viime vuonna, jolloin havaittiin kaksi eri sutta. Tänä vuonna on dna:n avulla tunnistettu kuusi yksilöä. Lähialueella ainoastaan Paimion reviiristä on tehty tänä vuonna myös pentuhavaintoja.
Susihavaintoja alueella ovat Heimon mukaan tehneet tämän vuoden puolella Forssa–Tammelan, Someron, Marttilan ja Paimion riistanhoitoyhdistykset, Salon seutu, Kiskon piiri ja Nummi-Pusula. Kaiken kaikkiaan susihavaintokirjauksia on 889.
Kotieläinvahinkoja alueella on riistavahinkorekisterin mukaan kertynyt 2019–22 tähän päivään saakka 38, joista 17 tänä vuonna.
Yleisöstä oltiin vahvasti sitä mieltä, että luvut ei pidä paikkansa, mihin koolle kutsujat epäilivät mahdollisesti syyksi, että maaseutuelinkeinoviranomainen ei vielä ole syöttänyt kaikkia tietoja järjestelmään.
Lähes kaikki suden aiheuttamat vahingot ovat koskeneet lampaita.
