Marika Timonen, Taina Tukia
Paimiossakin on herännyt huoli koskien Totaalipurku Oy:n ympäristölupahakemusta Tarvasjoen Juvanrahkalle perustettavasta kierrätysasemasta. Lupahakemusta käsittelee Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, joka on pyytänyt lausuntoa myös Paimion kaupungilta.
Uusikaupunkilainen Totaalipurku Oy perustaisi kierrätysaseman omistamalleen Rahkasuon kiinteistölle, jolle se ehti jo aiemmin toimittaa betonijätettä lähes pelkän omailmoituksen perusteella. Sittemmin Ely-keskus totesi, että alue ei sovellu purkujätteille ja yritys määrättiin vuosi sitten poistamaan jätteet uhkasakon nojalla. Tästä määräyksestä Totaalipurku on valittanut Vaasan hovioikeuteen ja jätteet ovat alueella edelleen. Ely teki asiasta myös tutkintapyynnön, ja poliisin tutkinta mahdollisesta ympäristörikoksesta on etenemässä syyteharkintaan.
Hakemuksen mukaan kierrätysasemalla olisi tarkoitus kiertotalouden hengessä vastaanottaa ja käsitellä rakennus- ja purkutoiminnan jätteitä enintään 68 090 tonnia vuodessa aseman kertavarastointimäärien ollessa enimmillään yhteensä 82 340 tonnia. Aseman maarakentamisessa aiotaan käyttää uusiokiviaineksia.
Betoni- ja tiilijäte on tarkoitus käsitellä ensin pulveroimalla, jonka jälkeen ne murskataan haluttuun raekokoon. Murske toimitetaan uusiomateriaaliksi maarakentamiseen. Alueella on tarkoitus käsitellä myös puu-, asvaltti- ja metallijätettä sekä muita rakennus- ja purkujätteitä. Myös asbestijätettä yritys aikoo välivarastoida Juvanrahkalla. Yritys hakee ympäristönsuojelulain mukaista lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.
Kiinteistöllä muodostuvat hulevedet yritys aikoo johtaa viivytysaltaan kautta kiinteistöltä pois laskevaan ojaan. Hulevesiä yritys arvioi syntyvän noin 6300 kuutiota vuodessa. Lajittelussa ja siivouksessa syntyvää sekalaista hyödyntämiskelvotonta jätettä yritys arvioi syntyvän vuositasolla noin 250 tonnia.
Asianosaisia Totaalipurku Oy:n ympäristölupahakemuksessa ovat ne, joiden oikeutta tai etua perustettava kierrätysasema saattaa koskea ja mahdolliset Paimionjokeen päätyvät valumat kiistatta koskevat paimiolaisia. Paimion kaupungin ympäristölautakunta käsittelee ympäristölupahakemusta koskevaa lausuntoa tiistaina 1.11. , ja lopullisen lausunnon antaa kaupunginhallitus.
Paimionjokilaakson marjanviljelijät Aarni ja Antti Alanne ovat huolissaan siitä, mitä suoalueelle tuotava rakennusjäte voi aiheuttaa valuma-alueella. Heidän mukaansa suoalueelta Heinojan kautta on suora yhteys Paimionjokeen.
– Nyt on otettava kantaa siihen, kuinka tärkeä Paimionjoki on täkäläisen elinkeinoelämän ja virkistyksen kannalta, ja myös laajemmin ihan puhtaan ruokahuollon kannalta. Tämä koskettaa useita viljelijöitä Paimionjokilaaksossa, satojen hehtaarien alueella, kommentoi Alanteen tilan yrittäjä Aarni Alanne.
Alanteen marjatilan kasteluvedet otetaan Paimionjoesta. Vihannesten ja marjojen kastelusysteemit on tehty huolellisesti säädösten mukaan ja osin jopa siten, että niissä on ennakoitu mahdollisesti tuleviakin viranomaismääräyksiä, ympäristöä kunnioittaen. Kasteluvettä tutkitaan säännöllisesti mm. sen ravinteiden johtokyvyn ja pH:n osalta, ja sen laatu on ollut todella hyvä.
Alanteet tietävät konkreettisesti miten laajalti viranomaiset seuraavat ja valvovat toimintaa jokilaaksossa, joten Juvanrahkan tapahtumat herättävät kummastusta. He korostavat, etteivät ole yritystoimintaa vastaan, mutta ympäristön kannalta on vaikea ymmärtää, että joku voi kipata rakennusjätettä suolle, ja vaikka siitä on meneillään rikostutkinta, niin silti myös toiminnan jatko on lupakäsittelyssä.
– Itämeri-keskustelussa maatiloille on kohdennettu vuosien ajan kaikenlaisia velvoitteita ja toimenpiteitä, mutta sitten joku voi tulla ja tuhota suoaluetta, jolta valumat pääsevät paitsi Paimionjokeen myös todennäköisesti Vähäjokeen, ihmettelee Aarni Alanne.
MTK-Paimio aikoo jättää oman kannanottonsa hakemukseen. Paimionjokiyhdistys ei vielä aio hanketta kommentoida, mutta puheenjohtaja Henri Partanen sanoo, että luonnollisesti yhdistyksessä ollaan huolissaan aina jos Paimionjoen tilassa jokin muuttuu. Yhdistyksen hallitus kokoontuu seuraavan kerran 17.11., jolloin asiasta todennäköisesti keskustellaan.
Paimion ympäristölautakunnan esityslistalla todetaan, ettei ympäristölupahakemuksesta saa selkeää käsitystä, miten hule- ja pintavedet on tarkoitus johtaa alueelta. Tämän vuoksi hulevesien purkureitti Paimionjokeen saakka tulee esittää kartalla. Myöskään hakemuksessa esitetty öljypuomi ei ole riittävä keino torjua mahdollisen öljyvahingon seurauksena syntyvää vaaraa vesistölle. Asfaltoidulta alueelta pintavedet tulee johtaa hiekan- ja öljynerotus- sekä näytteenottokaivon kautta viivästysaltaaseen.
Ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho sanoo, että viranomaismenettelyssä on mahdollista puuttua vain konkreettisiin lupahakemuksessa esitettäviin asioihin, mutta nähtäväksi jää mitä lautakunnassa keskustellaan ja millainen päätös syntyy. Keskustelua varmasti syntyy.
Laitoksen pintaveden tarkkailututkimustulokset tulee hänen pohjaesityksensä mukaan toimittaa ELY:n lisäksi myös Paimion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tiedoksi.
FAKTA
Totaalipurku Oy on hakenut Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta ympäristölupaa kiertotalouden hengen mukaisen kierrätysaseman perustamiseen. Kierrätysasemalla on tarkoitus vastaanottaa ja käsitellä rakennus- ja purkutoiminnan jätteitä vuodessa enintään 68 090 tonnia, mikä tarkoittaa noin 1 700 rekallista. Lähialueella huolta on herättänyt paitsi toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön, myös ”rekkaralli”.
Paimion kaupunki on saanut jatkoaikaa ympäristölupaa koskevan lausunnon toimittamiselle 9.11.2022 saakka. Avi:ssa vastaavien lupien käsittelyaika on noin 10 kuukautta.
Totaalipurku Oy on hakenut Liedon kunnalta myös poikkeamislupaa yleiskaavasta kiertotaloustoiminnan harjoittamiseen. Yleiskaavassa alue on nyt maanottoaluetta. Liedon kaupungin hallintosäännön mukaan poikkeamislupapäätökset tehdään viranhaltijapäätöksinä ja päätöksen tekee aikanaan maankäyttöpäällikkö Jani Kreula.
