Epäsiistit kiinteistöt, ja epäselvä jätteiden käsittely tai mahdollista ympäristöhaittaa tuottava toiminta ovat huolena monissa kunnissa. Paimiossa yksi ympäristölautakunnassa moneen kertaan käsitelty ja sitkeä ongelmakohde löytyy Kalevan Taatilasta. Siellä maatalon pihapiiriin kertyy vuodesta toiseen erilaisia autoja, joista osaa kuvannee jopa sana ”raatoja”.
Aivan selvää ei ilmeisesti ole, mitä kiinteistöille kertyville autoille tapahtuu tai mihin ne joko sellaisenaan tai osina päätyvät. Huhut väittävät, että kalustoa tai osia siitä viedään Afrikkaan asti.
Paimion ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho sanoo, että siistimiskehoituksen kanssa oltiin liikkeellä jo jokunen vuosi sitten, ja tilanne johti siihen, että poliisille tehtiin kyseistä kiinteistöä koskeva tutkintapyyntö. Oli epäilyjä, että purkutöiden jäljiltä maastoon pääsee ongelmajätettä.
Tutkinnan seurauksena kiinteistön turkulainen omistaja sai tiettävästi pienehköt sakot.
Alue ei siistiytynyt, ja autoja on ilmestynyt tasaiseen tahtiin tuon jälkeenkin.
– Nyt ympäristölautakunta on käynnistänyt uudelleen prosessin, jonka tarkoitus on saada alue siistiytymään. Kiinteistön omistajalle on lähetetty siistimiskehoitus ja siinä todetaan, että harkinnassa on uhkasakkomenettely, ellei mitään tapahdu, sanoo Koponen-Laiho.
Hän kertoo myös, että kiinteistöstä on tehty uusi tutkintapyyntö poliisille.
Maanmittauslaitoksesta selviää, että kyseisen kiinteistön omistaja on Youssef Bennani, jonka kotiosoite on Turussa. Hänen nimellään löytyy yhteystieto Pöytyän kuntaan Elisenvaaran koulun koulunkäynninohjaajana, mutta kyseinen numero ei ole toiminnassa, ja koulun rehtori toteaa lyhytsanaisesti, ettei henkilö ole enää työssä.
Omistaja voi pakoilla pakkoa
Sinikka Koponen- Laiho on selvittänyt elyn ympäristölakimieheltä, että kehotuksen ja mahdollisen kuulemiskirjeen saa lähettää tavallisena kirjeenä. Hallintolain mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seuraavaksi odotetaan määräaika ja tehdään päätös käydä katsomassa kiinteistöllä eteneekö mikään.
Tarkastuksestakin täytyy ilmoittaa etukäteen, mutta kunnan viranomaisilla on oikeus mennä kiinteistölle ennalta ilmoitettuna ajankohtana, vaikka kiinteistönomistajasta ei kuuluisi mitään. Tarkastusajankohdankin voi ilmoittaa ihan tavallisella kirjeellä.
Jos mitään ei ole tapahtunut, annetaan uusi määräys ja määräaika, ja sen jälkeen ollaan sitten siinä pisteessä, että ympäristölautakunta todennäköisesti saa eteensä esityksen uhkasakkomenettelystä. Se on Paimiossa harvinaista, sillä yleensä on edetty neuvotellen.
– Maallikosta voi tuntua tuskastuttavan hitaalta nämä meidän toimenpiteet. Ja niin ne tuntuvat meistäkin, myöntää Koponen-Laiho. Hänen muistaakseen kerran aiemmin on käytetty uhkasakkomenettelyä. Tällöin kiinteistö lopulta vaihtoi omistajaa, ja uusi omistaja siivosi paikat.
Jos kiinteistönomistajalle annetaan uhkasakkopäätös, se tulee antaa tiedoksi todisteellisesti.
– Ensisijaisia tiedoksiantotapoja ovat juurikin saantitodistus tai haastemiestiedoksianto. Kun vastaanottaja on tiedossa, haastemiestiedoksianto yleensä kyllä onnistuu, mutta senkin toimittaminen voi olla hidasta ja riippuvainen aina haastemiesten muusta työtilanteesta, hän sanoo.
Tiettävästi tässä tapauksessa ongelmana on, että kiinteistönomistaja vaikuttaa olevan teillä tietymättömillä, mahdollisesti ehkä ulkomailla. Näin on ollut ainakin aiemmin, kun häntä on kaupungin puolelta tavoiteltu.
Viime kädessä kunta maksaa
Lounais-Suomen Poliisissa ympäristörikoksista vastaa rikoskomisario Kaarle Lönnroth . Hän vahvistaa vain sen, että Paimiossa Kalevalla on meneillään ympäristörikostutkinta, jonka pitäisi valmistua tämän vuoden puolella ja edetä syyteharkintaan, mutta sen tarkemmin hän ei tilannetta voi avata. Hän ei edes vahvista mikä kiinteistö kyseessä on.
Hän kommentoi, että kunnan ympäristötoimi on näissä tilanteissa avainasemassa, sillä kunta voi käynnistää kiinteistön siistimisessä hallintopakkomenettelyn, jossa kiinteistön omistajaa velvoitetaan siistimään kiinteistö uhkasakon nojalla.
Omistajaa on kuitenkin kuultava, mikä edellyttää että hänet on tavoitettava, tarvittaessa vaikka haastemiehen avulla. Jos omistaja reagoi, ja toimii, hyvä niin, mutta ellei toimi, niin ensin lähdetään siitä, että siivous toteutetaan hänen varoillaan, ja varallisuudeksi voidaan laskea ainakin kyseinen kiinteistö. Jos varallisuutta ei ole, siivous pitää tehdä kaupungin eli veronmaksajien kustannuksella.
FAKTA
Paimion ympäristölautakunnan pöytäkirjoista selviää, että vuosien 2018-2021 aikana ympäristönsuojelusihteeri on lähettänyt lukuisia selvityspyyntöjä ja ilmoituksia tarkastuksesta kiinteistön omistajalle.
Kiinteistöllä on käyty tarkastuksella toukokuussa 2019 ja toukokuussa 2022. Vuoden 2022 tarkastuksella havaittiin, että ajoneuvojen lisäksi kiinteistöllä oli esim. auton osia, kuten renkaita, ovia, pakoputkia ja polttoainesäiliöitä kasoissa ympäri kiinteistöä.
Kiinteistöllä oli lisäksi esimerkiksi jääkaappeja, pakastimia, pesukoneita, sähkölaitteita, lautakasoja, polkupyöriä, rollaattori, erilaisia johtoja, kanistereita, ostoskärryjä, vaahtosammuttimia, puskureita ja osia niistä, auton istuimia, auton sisämattoja, pölykapseleita ja suodattimia. Joissain kohdissa kiinteistöä havaittiin maaperässä öljyläikkiä ja öljyn hajua.
Merivuoren purkujätteiden siivoamista vauhdittaa jo uhkasakko
Kaarina
Maria Kesti
Piikkiössä sijaitsevan Merivuoren puutarhan purkujätteistä tehtiin ensimmäiset valitukset ja valvontapyynnöt jo vuonna 2009, mutta vasta nyt Kaarinan kaupunki on ottanut työkalukseen uhkasakon, jolla siivoustöitä vauhditetaan. Kaarinan ympäristölautakunta teki katselmuksen paikan päällä ja päätti sitten lokakuussa asettaa 8000 euron uhkasakon.
Kaupunki on yrittänyt puuttua Merivuoren puutarhan roskaantumiseen pehmeillä keinoilla vuodesta 2015. Viime kesänä Kaarina sai apulaisoikeuskanslerilta nuhteet liiallisesta lempeydestä: vaikka ensisijainen keino puuttua on neuvonta ja ohjaus, järeämpiin keinoihin tulisi tarttua heti sen jälkeen, kun ensimmäinen kehotus ei ole tuottanut tulosta. Tässä tapauksessa kehotuksia on annettu viisi kertaa.
Yhteensä kehotuksia, selvityspyyntöjä ja muita toimenpidekirjauksia on kanslerin laskelmien mukaan arkistoissa seitsemisenkymmentä. Valvontakäyntejä on tehty noin 20.
Kaarinan kaupungin toimia moitti keväällä apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen , jolle toimien hitaudesta kanteli naapurikiinteistön omistaja. Puumalaisen mielestä toimet ovat olleet riittämättömiä.
“On pidettävä selvänä, ettei valvonnalla voi olla tosiasiallista vaikuttavuutta, ellei viranomainen järjestelmällisesti seuraa asettamiensa määräaikojen noudattamista ja ryhdy asteittain tehokkaampiin toimenpiteisiin.”
“Viranomaisen on valvottava määräaikoja”
Kaarina perusteli vuosia jatkunutta kiltteyttään sillä, että siivoustyöt Merivuorella ovat jatkuvasti kuitenkin edenneet. Uhkasakkomenettelyä ei myöskään ole haluttu käyttää, jos lopputulos uhkaa olla se, että yritys joutuu konkurssiin eikä silloin pysty siivoamaan kiinteistöä. Uhkana on, että kaupunki joutuu siivoushommiin.
Ympäristölautakunnan nyt asettaman uhkasakon uhalla Merivuoren vanhalta kompostikenttäalueelta on poistettava kaikki jätteet, joita päätöksessä listataan.
Monipolvista asiaa on puitu myös oikeudessa ja Ely-keskuksessa. Roskaantuminen alkoi vuonna 2008, jolloin kasvihuoneita purettiin tavalla, joka levitti jätteen laajalle.
Alue koostuu nykyään viidestä eri kiinteistöistä, joista ongelmat keskittyvät kahdelle. Lähistöllä on myös muiden toiminnanharjoittajien kasvihuoneita.
