Tämän syksyn trendikäs keskustelunavaus illanistujaisissa ja lounaspöydissä onkin vaihtunut syys–lokakuun kiivaan sähkösopimustivailun jälkeen siihen, miten paljon kilowatteja on onnistuttu säästämään missäkin vaiheessa vuorokautta.
Paras toistaiseksi kuultu säästökeino on ollut se, että kannattaa tehdä kotona hikijumppaa ennen suihkuun menoa esimerkiksi juoksemalla rappusia edestakaisin. Siten voi hikisenä astella suoraan jääkylmään suihkuun, eikä lämmintä käyttövettä kulunut litraakaan. Selvää säästöä.
Pakko myöntää, on siihen on menty meilläkin. Enpä olisi vielä keväällä uskonut, että talven puulämmityskausi starttaisi tänä syksynä jo elokuussa. Niin vain kävi, kun ulkolämpötila laski ensimmäisen kerran alle 15 asteen pelko lämmitysvastuksien kytkeytymisestä päälle hiipi puseroon.
Mitä lähemmäs elohopea on kirinyt nollarajaa, sitä järjestelmällisemmäksi klapiralli on kotona käynyt. Tätä nykyä puuta poltellaan jo lähes vuoroissa paljon parjattuja hiukkaspäästöjä kaihtamatta, jotta sähkölämmitystä ei tarvitsisi kytkeä lainkaan päälle ainakaan vielä marraskuun aikana. Säästöä, mutta ei välttämättä kaikkein ympäristöystävällisintä.
Toki säästämisellä on myös henkilökohtaisen edun tavoittelun lisäksi tai ainakin sen vääjäämättömänä sivutuotteena yhteisesti hyvä päämäärä: vähentää valtakunnallista kulutusta, jotta talven huippukuukausina ei tarvitsisi sinnitellä kokonaan ilman virtaa. Ja siinä on toistaiseksi onnistuttu alkusyksyn osalta seudulla hyvin.
Salon Seudun Sanomien viime torstaina (3.11.) julkaistussa jutussa kerrottiin, miten Paimiossa on onnistuttu säästämään lokakuussa runsaat 10 prosenttia vuoden takaiseen kulutukseen verrattuna ja Sauvossa vastaava säästölukema oli peräti runsaat 16 prosenttia. Tiedot olivat peräisin sähkönsiirtoyhtiö Carunalta.
Vaikka säästökeinot saavatkin välillä hymyn huulille ja hien otsalle, on tässä tapauksessa kyse lopulta vain positiivisesta vähentämisestä.