Lintu löytyi kalalokkiparvesta ruokailemasta pellolta.
Talvi lähestyy vääjäämättä ja yöt kylmenevät. Kylmää väistävät linnut siirtyvät vähitellen etelämmäs, jolloin niitä voi tarkkailla paremmin parvissa Etelä- ja Lounais-Suomen pelloilla ja lahdilla. Joukosta voi löytyä myös tällaisia yllätysvieraita.
Mustanmerenlokki on vuosittainen vierailija Suomessa, mutta vain kerran se on havaittu Paimiossa aiemmin: syksyllä 1994. Kyseessä oli myös Varsinais-Suomen ensimmäinen havainto lajista. Birdlife Suomen havaintojärjestelmä Tiiran mukaan lajia on nähty vähän toista kymmentä kertaa sen jälkeen Varsinais-Suomessa.
Mustanmerenlokki pesii vesistöjen äärellä yhdyskunnittain Keski-Euroopasta etelään päin sekä nimensä mukaisesti Mustanmeren rannoilla. Se on hiukan kalalokkia pienempi ja naurulokkia isompi. Vanhan linnun tuntomerkkeihin lukeutuu pikkulokkimaisesti musta pää, vitivalkoinen puku sekä punaiset jalat. Paimion lintu on tämän vuoden kesällä syntynyt. Linnulla on mustat jalat, tumma silmäkulma sekä lajinomaiset mustat kuvioinnit siivillä.
Syksy on erinomaista aikaa mm. harvinaisempien lokkien havaitsemiseen. Viime viikolla vietti useamman päivän Turun Topinojan kaatopaikalla myös etelänharmaalokki. Laji on erittäin harvinainen, joskin sitä tavataan nykyään vuosittain eri puolella Suomea. Nähtäväksi jää, lähtevätkö nämä lokkiharvinaisuudet kohti etelää nyt kun pakkasyöt ovat alkaneet ja maassa on luntakin.
Petri Laine
