Pääkirjoitus: Hyvä isä antaa aikaa

0

Olen ollut isä nyt runsaat puoli vuotta, ja elämäni ensimmäinen isänpäivä isän roolissa on edessä siis ylihuomenna sunnuntaina. Lieneekin hyvä hetki pohtia sitä, millainen isä olen tämän uuden ja tärkeän urani alkuvaiheessa.

Miesten henkisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiva Miessakit ry kertoo Hyvä isä -kyselytutkimukseensa nojaten, että hyvä isä on turvallinen, hänellä on aikaa puolisolle ja lapsille, hän tekee yhteistyötä äidin kanssa ja kykenee myöntämään myös omat virheensä. Hyvä isä vastaa myös lasten kysymyksiin, on suoraselkäinen ja rehellinen. Myös kotitöihin osallistuminen, perheen suojeleminen ja itseensä luottaminen laskettiin isän eduksi.

Sen sijaan vähemmän tärkeää oli oman ajan ottaminen arjessa, fyysisestä kunnosta ylläpitäminen, jämäkkyys ja kurin ylläpito. Kaikkein vähiten merkitystä koettiin olevan sillä, että isä tuo perheeseen taloudellisen turvan.

Kaikkiaan kyselyn vastauksista näkee, että hyvän isän malli on muuttunut paljon esimerkiksi 1990-luvun alkuvuosista. Miesten kasvatusvastuun otto ja ajankäyttö lasten kanssa ovat olleet vahvistumassa ajankäyttötutkimuksissa pitkään, ja tuoreimman vanhempainpäivärahauudistuksen myötä trendin voi olettaa jatkuvan samanlaisena myös tulevina vuosina. Isät ovat ottamassa yhä suurempaa vastuuta sekä kodista että lasten kasvatuksesta, mikä ei voi olla tasa-arvoistuvassa Suomessa mitään muuta kuin hyvä asia.

Vielä näin lyhyellä kokemuksella on vaikea sanoa, mikä on juuri sitä aikaa tai tekemistä, jonka lapseni haluaa kanssani jakaa. Todennäköisesti tässä vaiheessa kelpaa lähestulkoon aivan kaikki, kunhan sitä aikaa vain on. Siitä kieltämättä koen välillä aika viiltävänkin piston sydämessäni. Yhteistä aikaa pitäisi järjestää enemmän. Eikä ainakaan vaimon puheiden perusteella olisi haittaa, vaikka kotitöitäkin tehtäisiin välillä oikeallakin kädellä vasemman sijaan.

Jos mietin omaa lapsuuttani ja nuoruuttani, olivat parhaat ja mieleenpainuvimmat isän kanssa tehdyt asiat juuri sellaisia, joita tehtiin kahdestaan “miesten kesken”. Toki perhelomatkin jäivät mieleen, mutta siitä huolimatta ahvenen narraaminen rantakaislikossa, traktorikierros kylänraitilla tai vaikkapa jalkapallon TPS–Inter-paikallisottelu kesältä 2009 ovat sellaisia isä–poika-hetkiä, jotka ovat jääneet kuvina muistiin pysyvästi.

Periaatteessa aivan pieniä asioita, mutta näin jälkikäteen arvioituna korvaamattomia. Kaikkea ei tarvitse osata tai hallita, mutta aikaa ja yhteisiä kokemuksia pystymme varmasti kaikki lapsillemme tarjoamaan.

Hyvää lähestyvää isänpäivää!

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments