PAIMIO
Opetushallitus myönsi jo kolmannen kerran lukiokoulutuksen järjestäjille valtion erityisavustusta, jolla voidaan paikata pitkittyneen koronatilanteen vaikutuksia lukiolaisten arkeen. Paimion lukio sai tällä kertaa tukea reilut 49 000 euroa ja se on käytettävissä heinäkuun 2024 loppuun saakka.
– Tällä avustuksella on tarkoitus ensi lukuvuonna palkata esimerkiksi osaksi lukuvuotta resurssiopettaja johonkin aineeseen mikä päätetään opettajakunnan kanssa yhdessä, sekä rahoittaa edelleen kertauskursseja ja tukiopetuksia tarpeen mukaan, kertoo lukion rehtori Olli-Pekka Lehtonen.
Nyt myönnetty korona-avustus oli jo kolmas lajiaan ja tulee tarpeeseen. Paimion lukio on aiemmin saanut tukea vajat 64 000 euroa syksyllä 2020 ja 33 000 euroa syksyllä 2021.
– Ensimmäisen tuen turvin palkkasimme lukuvuoden ajaksi resurssiopettajan matemaattisiin aineisiin ja pidimme tukiopetusta ja kertauskursseja. Toisella avustuksella rahoitettiin eri aineissa kertauskursseja ja tukiopetuksia, rehtori listaa.
Opintokamu kertoo kuormittumisesta
Valtionavustus on kohdistettava tukitoimiin, jotka parantavat lukiolaisten edellytyksiä jatkaa opintojaan ja tukee heitä valmistautumisessa ylioppilastutkintoon ja jatko-opintoihin siirtymisessä. Esimerkiksi opintojen ohjaus ja suunnittelu saattaa kaivata erityistä tukea.
Tämä tiedetään Paimiossakin hyvin, sillä lokakuussa opiskelijoiden hyvinvointia kartoittava Opintokamu-kysely kertoi selvästi opiskelijoiden väsymyksestä.
– Lukiolaiset kokevat valitettavasti yleisesti stressiä ja kuormittuneisuutta yleisemmin, kuin tuon ikäisille toivoisi. Meillä ahdistuneiden määrä oli hieman pienempi kuin muissa lukiossa, mutta eihän silti tulosta, jossa yli 40% ilmoittaa kokevansa olonsa ahdistuneeksi tai huolestuneeksi, voi pitää mitenkään hyvänä tai omasta mielestäni edes normaalina, miettii Lehtonen.
Hän sanoo, että taustalla voi näkyä vaatimusten kasvu. Lukion opetussuunnitelmia uudistettiin tämän hallituskauden aikana, ja opetushenkilöstö olisi varmasti yleisesti toivonut, että oppiaineiden sisältöjä olisi hieman karsittu.
Toisin kävi: osaan aineista tuli vain entisestään lisää täytettä.
– Positiivista opiskelijoille pidetyssä kyselyssä oli kuitenkin se, että 99,1 % vastaajistamme uskoi käyvänsä lukion loppuun ja 86 % ilmoitti suhtautuvansa toiveikkaasti omaan tulevaisuuteensa.
Lehtonen pohtii, että osan kuormituksesta ehkä aiheuttaa myös paine jatko-opintoihin pääsemisestä. Muutamille hakupainealoille kuten esimerkiksi lääketiede, oikeustiede ja psykologia, pitää saada ylioppilaskirjoituksista laudatureita, jos haluaa päästä todistusvalinnassa sisälle.
– Mutta on näillekin aloille edelleen olemassa pääsykokeet, ja yliopistot kehittävät koko ajan avoimen yliopiston väyliä myös. Korkeakoulujen todistusvalinnasta puhuessa pitää myös muistaa, että vuodesta 2019 lähtien 60 % uusista opiskelijoista on valittu yliopistoon opiskelemaan ilman yhtäkään laudaturia.
FAKTA
Lukiokoulutukseen on jaettu korona-avustuksia myös aiempina vuosina.
Vuonna 2020 avustuksia myönnettiin yhteensä 17 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 yhteensä 15 miljoonaa euroa.
Nyt avustusta sai 152 lukiokoulutuksen järjestäjää ja mediaaniavustus oli 38 000 euroa.
Tämänkertainen avustus tarkoittaa keskimäärin noin 190 euron lisärahoitusta opiskelijaa kohden.
Oppilaat tiedostavat stressin ja paineet
– Tällaiset luvut ovat erittäin huolestuttavia. Itsekin stressiä kokeneena, tiedän etteivät suuret määrät sitä ole millään tavalla tervettä. Suuri määrä stressiä ja ahdistusta hankaloittaa sekä oppimista, että yleistä arkielämää, kommentoi toisen vuoden opiskelija Lumi-Nella Lindberg.
– Opetussisällön lisääminen ja vaatimusten nostaminen on ehdottomasti huono asia. Olemme lukiossa oppiaksemme, mutta kaikkea mahdollista ei silti opetussuunnitelmaan tule ahtaa. Suuremmat asiakokonaisuudet ainoastaan aiheuttavat oppilaille lisää kuormitusta. Opettajia olisi kannattanut kuunnella, eikä sisältöä ainakaan lisätä, kommentoi toisen vuoden opiskelija Saara Kujala.
Yksittäinen lukio ei tietenkään oppilaisiin kohdistuvaa painetta, sekä heidän kokemaansa stressiä ja ahdistusta pysty korjaamaan.
Kujala arvelee, että lukio pystyy palkkaamaan resurssiopettajia ja tarjoamaan tukiopetusta, mutta oikean ja suuren muutoksen tulisi tulla korkeammalta tasolta, kuten opetushallitukselta.
Lindberg puolestaan kommentoi, että esimerkiksi käytännönläheisempi oppiminen tai oppilaiden yksilöllisten oppimistapojen huomioon ottaminen saattaisi myös helpottaa oppilaiden paineita.
– Itselleni paineita aiheuttaa se, että esimerkiksi pitkässä matematiikassa on lähes pakko olla hyvä, jos haluaa hyvän jatko-opiskelupaikan. Pitkän matematiikan painotus on niin suuri todistusvalinnassa, että monet koulumme oppilaista eivät koe pitkän matematiikan opiskelematta jättämistä vaihtoehtona jos he haluavat päästä suoravalinnalla yliopistoon, jatkaa Kujala.
