TURKU/ Hanna Hyttinen
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) valmistaudutaan historialliseen isoon liikkeenluovutukseen, joka pitää sisällään 23 000 työntekijän siirtymisen uudelle työnantajalle. Lisäksi kunnilta siirtyy hyvinvointialueelle valtava määrä erilaisia sopimuksia, ja kiinteistöjä.
Työn tarkoituksena on, ettei järjestämisvastuun siirtäminen näy sote-palveluiden asiakkaalle.
– Sote-palveluiden asiointi jatkuu samoissa paikoissa kuin nytkin ja samojen ammattilaisten toimesta kuin nytkin. Tavoitteena on, että mitään katkoja ei syntyisi ja yhteydenotto onnistuisi, sote-palveluiden tulosjohtaja Mikko Pakarinen kertoo.
Varhan tulosaluejohtajien torstaina pitämän tiedotustilaisuuden pääviesti oli, että kuluva syksy on käytetty riskienhallintaan ja turvallisen siirtymän varmistamiseen. Tavoitteena on, että muun muassa palkanmaksussa, erilaisten etuisuuksien ja laskujen maksussa tai asiakasmaksujen keräämisessä ei synny katkoksia tai häiriöitä.
– Palveluiden yhdenmukaistaminen on edessä ja se on ensi vuoden työtä, Pakarinen lisää.
Lähitulevaisuuden tavoitteiksi on nimetty muun muassa avoterveydenhuollon palveluiden saatavuus ja hoidon jatkuvuuden varmistaminen.
– Hoidon jatkuvuus tarkoittaa sitä, että kun asiakas asioi sote-palveluissa niin häntä palveleva ammattilainen ei koko ajan vaihtuisi. Sillä saadaan parempi lopputulos.
Tyks sairaalapalveluiden tulosjohtaja ja parhaillaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajana toimiva Mikko Pietilä kumoavat käsityksen, jonka mukaan Tyksissä ei vuodenvaihteessa muuttuisi mikään. Muutoksia on hänen mukaansa paljonkin, vaikka organisaatiossa ei tapahdu yhtä suurta myllerrystä kuin perusterveydenhuollossa.
Vuodeosastot Tyksin alle
Maakunnan terveyskeskusten kannalta olennaisin muutos on se, että vuodenvaihteen jälkeen terveyskeskusten vuodeosastot siirtyvät osaksi Tyks sairaalapalveluiden organisaatiota. Tämä helpottaa Mikko Pietilän mukaan jatkohoidon järjestämistä.
– Nyt pääsemme käyttämään seudun koko vuodeosastokapasiteettia ilman, että kuntarajat tulevat tielle. Se on yksi sellaisista asioista, joissa me toivottavasti saamme nopeita pikavoittoja, jotka näkyvät välittömästi hoidon tehostumisena.
Pietilän mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hoitopaikka voi automaattisesti sijaita missä vaan.
– Ei tietenkään ole tarkoitus se, että lähdetään summittaisesti sijoittamaan potilaita riippumatta siitä, missä kotipaikka on. Se antaa meille kuitenkin mahdollisuuden ja se kannattaa hyödyntää.
Paimion sote-johtajana aiemmin toiminut ikääntyneiden palveluiden tulosaluejohtaja Eeva-Sirkku Pöyhönen korostaa, että yhdenvertaisuus on myös ikääntyneiden palveluissa tärkeä arvo. Jokainen hyvinvointialueella asuva saa samat etuisuudet ja samoilla kriteereillä.
– Esimerkiksi omaishoidon tuki myönnetään samoin perustein riippumatta henkilön kotikunnasta.
Lähitulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu muun muassa laitoshoidosta luopuminen. Tavoitteen taustalla on lakimuutos, jonka mukaan laitoshoidosta on luovuttava vuoden 2027 loppuun mennessä. Pöyhösen mukaan Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä noin 400 laitoshoitopaikkaa.
Osassa kunnissa laitoshoidosta luopumista ei ole edes aloitettu, kun taas toisaalla ollaan jo pidemmällä.
– Esimerkiksi Laitilan kaupungissa on jo tehty päätös korvaavien tilojen rakentamisesta eli siellä on Ara-haut meneillään, Pöyhönen sanoo.
Laitoshoidon purkamisen ohella Varsinais-Suomessa on tarkoitus lisätä yhteisöllisen asumisen paikkoja sekä kehittää kotihoitoa.
Paimiossa etenee Paltanpuiston kupeeseen suunnitellun kolmannen senioriasumisen talo, eli C-talo.
Henkilöstöstä pulaa
Sote-alan kriittisin ongelma on tällä hetkellä hoito- ja hoivahenkilöstön heikko saatavuus. Yksi ratkaisu on työnantajakuvan parantaminen.
– Meidän täytyy saada koko hyvinvointialue selkeästi houkuttelevammaksi työpaikaksi kuin mitä se tällä hetkellä on. Jos se ei muutu, olemme jatkuvasti vaikeuksissa, Pakarinen kertoo.
Työvoiman riittävyyteen voidaan vaikuttaa myös työtehtävien sisällön tarkastelemisella. Pöyhösen mukaan on syytä varmistaa, että hoitohenkilöstön aika käytetään tehokkaasti hoitotyöhön ja tukipalvelutehtäviä tekee siihen palkattu henkilöstö.
Pöyhösen mukaan lähiesimiesten työpäivästä merkittävä osa menee sijaisten hankintaan. Tähän on tulossa muutos.
– Ikääntyneiden palveluissa me pyrimme ratkaisemaan tämän asian sillä, että meillä on erikseen resurssipuoli, joka huolehtii rekrytoinneista.
Joissain terveyskeskuksissa etenkin kauempana maakunnan keskuksesta on kamppailtu lääkäripulan kanssa. Tähän asti kunnat ovat voineet kilpailla lääkäreistä muun muassa palkalla tai muilla työehdoilla. Vuoden vaihteen jälkeen lääkärit tekevät hyvinvointialueen sisällä töitä samoilla ehdoilla, mikä saattaa vaikuttaa pienempien terveyskeskusten lääkäreiden saatavuuteen.
– Minulla ei ole vielä vastausta siihen, miten hyvinvointialue tulee asioista linjaamaan, mutta totta kai tilanne on tiedostettu, Pakarinen kertoo.
Pietilä kertoo, että sairaanhoitopiirissä asia on ratkaistu palkkiomallilla.
– Jos ihminen on kantasairaalassa töissä ja menee tekemään yhden päivän töitä Saloon, Loimaalle tai Uutenkaupunkiin, siitä on maksettu lisää. Tämä on yksi mahdollinen ratkaisumalli, mutta nämä ovat sellaisia asioita, joita meillä ei ole vielä linjattu, Pietilä lisää.
Aluehallituksen 1. varapuheenjohtaja Jouni Mutanen (kesk.) huomauttaa, että usein nuoret lääkärit eivät halua pienempiin terveyskeskuksiin, koska niissä ei ole isomman työyhteisön ja kokeneempien kollegoiden tuomaa tukea. Mutasen mukaan se, että Varhan myötä lääkäreillä on suurempi työyhteisö, voi kuitenkin vähentää yksittäisen lääkärin vastuuta pienemmässä yksikössä.
Aluehallitus vie asiakasmaksut valtuustoon
Taina Tukia
Reippaasti keskustelua herättäneen hyvinvointialueen asiakasmaksut etenevät nyt aluehallituksen hyväksyminä uudelleen valtuuston käsittelyyn. Asiakasmaksuissa ovat hiertäneet paitsi hinnat myös tiettyjen ryhmien maksuvapautukset ja määräytymisperusteet.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärikäynnissä käyntimaksu on 20,90 euroa tai 41.80 euroa vuosi. Kertakäynnin maksu on paikallisesti sama jo nytkin.
Maksu peritään kolmelta ensimmäiseltä käynniltä tai sitten vuosimaksuna. Alle 18-vuotiailta maksua ei peritä, ja lisäksi listalla on paljon muitakin asiakasryhmiä veteraaneista takuueläkkeen saajiin ja voimassa olevan toimeentulotukipäätöksen esittävät asiakkaat.
Hoitajavastaanotosta ja rokotuksista ei pääsääntöisesti peritä maksua.
Päivystyskäynnistä terveysasemilla tai yhteispäivystyksessä Tyks Akuutissa tai Salossa peritään 28,70 euroa käynniltä. Sotekeskuksen ja sairaalan yhteispäivystyksessä maksu on 41,80 euroa. Erikoissairaanhoidon poliklinikalla maksu on niinikään tuo korkeampi ja sekin on samaa tasoa kuin ennen.
Päiväkirurginen toimenpide, joka vaatii anestesiaa tai kipulääkitystä, maksaa 136,9 euroa. Vuodeosastolla lyhytaikainen hoitopäivämaksu on 49,60 euroa. Alle 18-vuotiailta peritään vuodessa enintään viikon maksut. Terveyskeskuksen vuodeosastohoito on tulosidonnainen ja se voi olla enintään 85 prosenttia asiakkaan kuukausituloista tiettyjen vähennysten jälkeen.
Kotisairaanhoidossa hoitajan tilapäinen käynti maksaa 12,20 ja lääkärin 19,20 euroa. Esimerkiksi jatkuva kotisairaanhoito hinnoitellaan tulosidonnaisesti.
Ikääntyneiden ja vammaisten laitoshoidon hinta määräytyy niinikään tulojen mukaan.
Sosiaalipalveluissa esim. lapsiperheiden kotipalvelun maksuksi esitetään 6,50 euroa tunnilta.
Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksutuotot tulevat olemaan ennakkoarvioiden mukaan noin 144 miljoonaa euroa vuodessa.
Nykyisten toimijoiden terveyspalvelujen asiakasmaksuissa on hyvin vähäistä vaihtelua ja maksut ovat palveluiden tuottamiskustannuksiin nähden pääsääntöisesti pieniä. Sen sijaan kuntien ja kuntayhtymien ikääntyneiden palvelujen asiakasmaksuissa ja palvelujen sisällöissä on ollut melkoisesti vaihtelua ja nämä on nyt yhtenäistetty.
