Toyotat työn alla jo neljännessä polvessa – Autoharrastus on ollut paimiolaisille Wallineille isältä pojalle -juttu jo 40 vuotta

0
Jonne, Luna (sylissä), Toni ja Markku Wallin viettävät jo neljännessä polvessa aikaa yhteisen harrastuksen parissa autotallissa.

Paimio

– Tänne näin, sisälle vain, harmaahiuksinen Markku Wallin huikkaa paimiolaisen vuokratallin ovelta.

Kun astuu kynnyksen yli, näkyy edessä kaksi selvästi vasta remonttinsa alkutaipaleella olevaa Toyota Yaris -henkilöautoa, ja niiden takana viimeistelyään odottelee selvästi jo enemmän liikennekelpoisen näköinen Toyota Corolla.

Jostain pelkkänä harmaana runkona tällä hetkellä komeilevan Yariksen alta kuuluu miehen ääni.

– Täällä ollaan, terve vaan.

Kun katsoo tarkemmin, Yariksen alta tosiaan pilkottavat kengänkärjet, ja ääni kantautuu jostain takalokasuojan alta. Siellä paikkailuja tekee Markku Wallinin poika Toni Wallin .

Eikä tässä suinkaan ole vielä kaikki tallissa olevat Wallinit. Myös Tonin pojat Jonne ja Riku sekä Jonnen tytär Luna ovat tulleet viettämään aivan tavallista tiistai-iltaa tallille. Tallille, jossa Wallineita yhdistää jo neljännessä polvessa yksi ja sama asia: autot, ja tarkemmin sanottuna Toyotat.

– Ei ole oikein muuta vaihtoehtoa koskaan ollutkaan. Nämä tuntee hyvin, osat ovat edullisia ja käytännössä kaikki korjaustoimenpiteet saa itse tehtyä. Mitä sitä hyvää vaihtamaan, Toni Wallin hymähtää.

Autoalan koulutuksen suorittanut Jonne on opetellut paljon niksejä myös isänsä Tonin opastuksella. Nykyisin kolmikko tekeekin oikeastaan kaikenlaisia autoihin liittyviä huolto- ja korjaustoimenpiteitä.

Harrastamista isältä pojalle

Autoharastus on kulkenut Wallineilla isältä pojalle jo 80-luvulta lähtien. Ensin Markku, 69, kierteli rallikisoja sekä kartturina että katsojana, ja kun Toni, 45, varttui, pääsi poika myös mukaan sekä varikoille että erikoiskokeiden varsille.

He laskevat, että Markku on käynyt toistaiseksi jo yli 40 kertaa Jyväskylän MM-rallissa, ja Tonillakin määrä alkaa hiljalleen lähestyä 40:ää.

– Heti kun Tonilla alkoivat jalat kantaa niin siitä lähtien oikeastaan hänkin on ollut mukana. Ja nyt sitten Tonin pojat ovat kolmannessa polvessa myös mukana rallitouhuissa. Voi sanoa, että isältä pojalle -harrastus, Markku Wallin hymyilee.

Isältä pojalle, tosiaan. Ja nyt sitten viimeisimmässä polvessa myös pian vuoden täyttävä Luna-tyttö ottaa tuntumaa tallielämään.

– Innokkaasti ainakin seurailee miesten touhuja. Mutta toki, tässä vaiheessa hän on täällä enemmänkin pakon sanelemana kuin omasta halustaan, naurahtaa isä Jonne.

Parhaillaan Wallinien kilpa-auto on pelkkänä runkona pukeilla, mutta talven aikana siitä on tarkoitus rakentaa jälleen täysiverinen ja maalipinnaltaan viimeisen päälle oleva sorateiden kiituri.

Selkeät roolit tallilla

On Wallineilla myös selkeät roolit, mitä tulee tallielämään. Isoisä Markku pitää puutöiden ohessa huolen siitä, että työkalut ja välineet ovat aina oikeilla paikoillaan, sekä myös tallin yleisestä siisteydestä. Toni puolestaan opastaa ja neuvoo autoasioissa poikiaan pitkän kokemuksen tuomalla varmuudella.

Ja pojat Jonne, 22, ja Riku, 19, opettelevat ja kokeilevat koko ajan uutta isänsä opastuksella.

– Voi sanoa, että kaikenlaista tehdään jo ristiin ja rastiin, mitä tulee autojen huoltoon ja korjaamiseen. Pojat opettelevat innokkaasti koko ajan lisää ja minä olen sitten enemmän taustalla silloin, Toni kertaa.

Vaikka Wallinit ovat kiertäneet eri kokoonpanoilla ja rooleissa rallikisoja jo 40 vuoden ajan, ei orastava kipinä päästä itse ratin taakse leimahtanut liekkiin vasta kuin vuosi sitten. Siinä vaiheessa oli aika tuunata tällä hetkellä pelkkänä runkona pukeilla seisova Toyota Yaris täysiveriseksi ralliautoksi V1600-luokkaan.

– Tekniikan suhteen auto on miltei vakio, ainoastaan alusta on vaihdettu ralliin sopivaksi. Mutta toki sisustasta on kaikki ylimääräinen riisuttu ja runkoa on vahvistettu turvakaarin, jotta se läpäisee ralliauton turvallisuusvaatimukset. Itse asiassa tukea on kaarissa jopa vähän vaadittua enemmän, Toni sanoo ja jatkaa:

– Turvallisuudesta ei ole haluttu tinkiä yhtään. Varsinkin, kun autoa rakentaa omille pojilleen.

Isoisä Markku Wallin askartelee puutöitä tallilla niinä hetkinä, kun muilla on jokin auto työn alla. Hän myös kertoo pitävänsä huolta yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä.

Kisamenestystä ja pokaaleja

Team Wallin kierteli viime kauden siis kisoissa eri puolilla Suomea, ja palkintokaappiin kertyi heti mukavasti täytettä. Toni ajoi itse ainoassa kisassaan kakkossijan, ja Jonne sekä Riku komppasivat napsimalla omilla ajovuoroillaan tasaisesti sijoja 3–5.

– Hyvin meni kyllä kaikin puolin, vaikka oikein minkäänlaista rallikokemusta ei ollutkaan. Jännityksellä jo odotetaan, miten ensi kausi sujuu kun sitten jokaisella on jo kisakokemusta jonkin verran valmiiksi alla, Jonne myhäilee.

Toni, Jonne ja Riku vuorottelevat siis samalla Yariksella, ja kisoissa Markun rooli on pitää lippua korkealla katsomossa. Välillä jännitys meinaa kuitenkin viedä voiton kannustamisesta.

– Vaikka on nähnyt satoja kisoja, oli se nyt ihan erilaista, kun ratin takana oli vuoroin oma poika ja omat lapsenlapset. Herranjestas, että se jännitti katsoa ja toivoa, ettei ainakaan mitään pahaa sattuisi.

Vaikka pari kaatoa, eli rallitermein “runkia” kauden aikana tulikin, selvittiin niistä pelkillä peltivaurioilla.

– Nykyajan penkit, turvavyöt, kypärät ja niskatuet ovat sitä luokkaa, etteivät ulosajot tuntuneet oikein miltään. Silti, onhan siinä aina vaaramomentti olemassa, kun kypärä vedetään päähän ja lähdetään ajamaan kelloa ja toisia kuskeja vastaan, Toni muistuttaa.

Riku, Jonne ja Toni Wallin nappasivat kukin pokaaleja muistoksi ensimmäiseltä rallikaudeltaan V1600-luokassa. Isä ja pojat ajavat samalla Toyota Yariksella vuorotellen.

Isänpäivä perheen kesken

Vaikka Wallinit viettävät aikaa parhaimmillaan useita iltoja viikossa paimiolaisen Mikko Yrjövuoren vuokraamassa auto- ja harrastetallissa, menee tuleva isänpäivä näillä näkymin Tonin kotona. Hän on ajattelut kutsua isänsä ja poikansa perheineen kotiinsa syömään perinteisen sunnuntailounaan.

– Yhdessäoloa ja hyvää ruokaa, ei sitä isänpäivänä oikein muuta osaa toivoa. Tallille tuskin ainakaan tullaan silloin, Toni naurahtaa.

– Ja ruoan jälkeen ehtii sitten hyvin vielä Turkuun katsomaan Suomi–Ruotsi-jääkiekko-ottelua. Sain liput lahjaksi avopuolisolta, Jonne jatkaa.

Yhdessäoloa perheen kanssa, ruokaa ja maajoukkuetason jääkiekkoa. Eipä varmaan moni isä tulevalta sunnuntailta parempaa voisi toivoa.

Tonin tytär Pinjakin on silloin tällöin mukana tallilla, ja tuolloin aika kuluu autojen sijaan usein piirtopöydällä. Terveisissä on toivottu muun muassa telkkaria tallille kuin myös ikuistettu perhe yhteen kuvaan.