Joulukuun odotetuin päivä lähestyy ja Piikkiön päiväkoti Nappulalinnassa voi jo viikkoa ennen joulua aistia jännityksen taikaa.
Lasten silmät kirkastuvat, kun puheet siirtyvät jouluaattoon. Eleistä päätellen valkoparran ja punanutun mainitseminenkin saa lapset haukkomaan henkeä ja pienet varpaat kipristelemään.
Joulupukin saapumiseen ei ole kuin muutama hassu yö ja sen tiedon melkein jokainen päiväkodin lapsi osaa kertoa.
Ei epäilyksen häivää.
Niin päiväkodissa kuin lasten kotona on valmistauduttu jouluun monin askarein. Kodin ja kuusen koristelua, leipomista ja askartelua on tehty monenlaista. Päiväkodin oven suusta jo näkyy pellillinen kauniin kullanruskeiksi paistuneita pipareita, joiden tuoksu saa vatsan kurnimaan.
Joulujuhla on jo vietetty. Reippaat eskarilaiset muistelivat juhlaa ja esittivät lauluesityksiä uudelleen. Kuusivuotiaat lauloivat toimittajalle muun muassa joulusta ja ystävyyden rakentamisesta nokkelien, esitystä tukevien käsiliikkeiden saattelemana. Säestystä ei kaivattu, ja sanat soljuivat ulkomuistista.
Lapset lauloivat kovaa ja korkealta.
Tontut ovat käyneet kurkkimassa
Joulu on monen mielestä lasten juhla, sillä heistä huokuu elämäniloisuus ja välitön innokkuus. Heistä loistava jännitys saa aikuisenkin aaton odotuksen nousemaan ylimmilleen.
Onhan joulussa paljon kaikkea jännittävää, mutta erityisen paljon Nappulalinnan päiväkodin lapsia mietityttää se, että saavatko he lahjoja ja miten paljon. Monet miettivät, että paljastuuko lahjakääröistä juuri ne omat pukin listaan kirjatut toiveet.
Yksi toivoo rumpusettiä, toinen robottikoiraa ja kolmas yksisarvispehmoa. Lahjoja on kuitenkin aattona tulossa, siitä ei ole lapsien mielestä epäilystäkään, sillä he ovat jokainen olleet omasta mielestään hyvin kilttejä.
– Minä olen päässyt jo joulupukin kiltteys listalle, sain kuulla siitä juuri, huudahtaa 3-vuotias Alyssa päättäväisesti.
Lapset tuntuvat olevan varsin tietoisia siitä, että tontut pitävät heitä silmällä ennen jouluaattoa ja tämän vuoksi käytökseen on pitänyt kiinnittää erityisen paljon huomiota.
6-vuotias Pihla kertoo, että heille kotiin on ilmestynyt tonttuovi, josta pikkuinen punalakki käy tarkkailemassa. Hän toteaa, että heillä vieraillut joulupukin apuri ei ole liikkeissään nopeimmasta päästä, sillä Pihla on joskus iltaisin nähnyt, kun tonttu on kurkkinut oven raosta.
Paljon kaikkea kivaa
Niin aikuiset kuin lapsetkin arvostavat jokainen joulussa erilaisia asioita. Nappulalinnan lasten mielestä joulussa on monenlaisia hienoja juttuja.
Joku on sitä mieltä, että joulussa on parasta lumiukot. Toinen tokaisee, että ehdottoman parasta on se, kun joulupukki tuo lahjat. Ja yksi lapsista pohtii, että parasta joulussa ovat jouluherkut.
Keskustelu vaihtuu vauhdilla ruokaan ja lapset luettelevat heidän mieleisensä suupalat. Listasta löytyy muun muassa joulukinkku ja erityisesti sen päälle tehty sinappikuorrutus, riisipuuro ja makeiset.
Herkkujen lisäksi lapset listaavat läheisiään, joiden kanssa he aikovat joulua juhlia. Esiin nostetaan tärkeitä henkilöitä kuten oma perhe, mummot ja papat sekä serkut.
Ikkunakoristeita ja tonttuovia
Nappulalinnan päiväkodin väki on kerennyt jo touhuamaan erilaisia jouluaskareita vaikka millä mitalla. Lapset kertovat yhdessä tuumin, että päiväkodissa ollaan laulettu joululauluja, leivottu pipareita ja joulutorttuja, askarreltu tonttuovi sekä kuusen muotoinen joulukalenteri.
Jopa päiväkodin pienimmät ovat päässeet kantamaan oman kortensa kekoon hoitopaikan jouluvalmisteluissa, kun he alkavat askartelemaan ikkunaan kiinnitettäviä joulukoristeita. He väkertävät ikkunalle karkkitankoja, kuusia ja tähtiä. Jokainen saa yksitellen valmiiksi oman tekeleensä, jonka jälkeen valmiit tuotokset kiinnitetään koristamaan päiväkodin ikkunoita.
Lapset esittelevät innokkaasti valmistuneita koristeitaan.
2–3-vuotiaiden ryhmään kuuluva Olavi rymistelee pois pöydästä ja hiipii tonttuovelle. Hän yrittää kurkkia, josko oven takana piilotteleva tonttu avaisi oven.
Päiväkodin tontulla on ollut joka päivä joulukuussa tapana tuoda joulukalenteriin pieni yllätys, eikä sitä ole vielä tänä päivänä kuusen alla näkynyt.
Hoitajat joutuvat muistuttamaan malttamattomia mieliä, että yllätys ilmestyy aina silloin, kun lapset eivät ole itse paikalla: tontuthan eivät tahdo tulla nähdyksi. Lapset muistavat, että jos ovea vartioi, tonttu ei uskalla astua sieltä ulos.
Olavi jättää tonttuoven vielä toistaiseksi rauhaan, mutta kurkkii sitten vielä olan yli, josko sittenkin näkisi tontusta edes pienen vilauksen.
