Palkintotiedotteessa todettiin, että vapaaehtoiset ovat olleet museon taustalla tärkeitä tekijöitä siitä lähtien kun Paimion Sähkömuseosäätiö perustettiin 1992, eli kolme vuosikymmentä sitten. Sähkömuseo avattiin kesäkuussa kolme vuotta tätä myöhemmin.
Suurin osa talkoolaisista oli tehnyt työuransa paimiolaisissa sähköalan yrityksissä, kuten Lounais-Suomen Sähkö-Osakeyhtiössä (myöhemmin Länsivoima ja Fortum) tai Sähkölähteenmäellä (myöhemmin ABB ja YIT ja Caverion). Edellä mainitut yritykset perustivat säätiön yhdessä kotiseutuyhdistys Paimio-Seuran ja silloisen Paimion kunnan kanssa.
Tämä talkoojoukko oli keskeisessä roolissa, kun Sähkömuseon ensimmäistä perusnäyttelyä rakennettiin, niin esineiden tunnistamisessa, puhdistamisessa kuin konkreettisena apuna näyttelyn luomisessa ja esineiden siirtämisessä näyttelytiloihin. Nuo edellä mainitut tehtävät ovat yhä, yli 30 vuotta myöhemmin, keskiössä talkoolaisten eli Paimion Sähkömuseon Museomuurahaisten toiminnassa. Talkoolaiset ovat lisäksi toimineet yhteyshenkilöinä, hankkineet sponsorirahaa, ottaneet vastaan lahjoituksia, luetteloineet aineistoja ja toimineet oppaina.
Ryhmän virallinen nimi on nykyään Sähkömuseoveljet ja -sisaret ja ryhmällä on ollut myös vuodesta 2007 alkaen yksi paikka Paimion Sähkömuseosäätiön hallituksessa. Myös säätiön hallituksen puheenjohtaja on samasta vuodesta alkaen tullut Sähkömuseoveljet ja -sisaret -ryhmästä.
Talkoolaisten joukko on vuosikymmenten mittaan vaihtunut, mutta yhä säännöllisiin viikkotapaamisiin kokoontuu 15-20 henkeä. Museomuurahaistoiminnan henkeen kuuluu, että kukin voi tehdä talkootyötä, jossa kokee olevansa omalla vahvuusalueellaan.
Varsinais-Suomen museoteko -palkinto myönnettiin Paimioon nyt kolmannen kerran. Pyölniitun museo sai palkinnon vuonna 2007 ja Käsityömuseo Miila seitsemän vuotta myöhemmin.
