Koivulinnan alueen asemakaavahanke on ollut Paimiossa vireillä ja valmistelussa jo lähes kahden ja puolen vuoden ajan. Tarkoituksena on toteuttaa Paimion Koivulinnaan toimiva, viihtyisä ja monipuolisia tontteja sisältävä asuinalue, joka sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä kaupungin keskustaa.
Paimion kaupungin omistukseen vuonna 2019 siirtyneen Koivulinnan alueen kaavatyö on kääntymässä loppusuoralle. Kyse ei ole enää kaavaluonnoksesta, vaan pitkään ja huolellisesti harkitusta kaavaehdotuksesta.
Huomenna
hallituksessaHuolellisuuteen on aihetta, sillä alue on sijainniltaan keskeinen ja pinta-alaltaan lähes 27 hehtaaria. Rakennuspaikkoja tulee olemaan tarjolla sekä pientaloille että rivitaloille. Lisäksi repertuaari kattaa ”muita kytkettyjä asuinrakennuksia” ja todennäköisesti myös townhouse-tyyppisiä kaupunkipientaloja.
Kaavan valmistuttua alueen loivaan rinnemaastoon muuttaa asteittain arviolta 270-340 uutta asukasta. Todennäköisyys sille, että 300 asukkaan raja ennen pitkää ylittyy, on yli 50 prosenttia.
Paimion ympäristölautakunta esittää huomenna keskiviikkona kokoontuvalle kaupunginhallitukselle, että hallitus asettaa Koivulinnan kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi
Lautakunnan esitykseen sisältyy, että ehdotuksesta pyydetään lausunnot hankkeen kannalta keskeisiltä viranomaisilta.
Vetovoimaa
runsain mitoinKoivulinnan alueen metsäinen luonne ja tasaisesti länteen laskeva rinne sekä sieltä avautuvat näkymät Paimionjokilaaksoon tarjoavat suunnittelulle hyvät lähtökohdat.
Alue sijaitsee Valkojantien ja Kravinkujan peltoaukean välisellä metsäisellä rinteellä, Paimion ydinkeskustasta noin kilometrin verran etelän suuntaan. Koivulinnan alue liittyy Kaljalan, Saaren ja Koivulinnantien asuinalueisiin niitä laajentaen ja täydentäen.
Tällä hetkellä suunnittelualue on lähes kokonaan rakentamatonta metsää. Alueeseen kuuluvat sen lounais- ja itäreunoilla sijaitsevat yhdeksän rakennettua pientalo-kiinteistöä. Alueen itä- ja eteläpuolella on pien- ja rivitaloasutusta sekä terveyskeskus piha-alueineen.
Yli sata uutta asuntoa
Asuinrakentamista varten Koivulinnan kaavaan on osoitettu 19 korttelia, joilla on yhteensä 65 ohjeellista tonttia. Tonteista 9 kpl on rakennettuja ja 56 kpl uusia rakentamattomia tontteja. Uusista tonteista erillispientalojen (AO) tontteja on 33 kpl, asuinpientalojen (AP) tontteja 20 kpl ja rivitalojen (AR) tontteja 3 kappaletta.
Uusien asuntojen lukumäärä tulee olemaan arviolta noin 105, joista rivitaloasuntojen osuus olisi noin 30 prosenttia ja erillisten pientaloasuntojen osuus niinikään noin 30 prosenttia. Loppuosa asunnoista koostuisi erilaatuisista kytkettyjen, yhdistettyjen tai erillisten asuntojen yhdistelmistä.
Kaavan laatiminen on käynnistetty Paimion kaupungin aloitteesta. Taustalla on maakauppa, jonka myötä kaupungin omistukseen siirtyi vuonna 2019 noin 14 hehtaarin suuruinen maa-alue.
Koivulinnan kaavatyön yhteydessä kaupunki pyrkii kaavoittamaan asumiseen myös jo entuudestaan omistamansa noin 4,5 hehtaarin suuruisen maa-alueen Saarentien eteläpuolelta.
Puistoja, polkuja, reittejä
Puistoalueeksi on osoitettu Valkojantien ja Saarentien risteyksen pohjoispuolinen metsikkö. Alue on tarkoitus säilyttää pitkälti puustoisena. Siellä olevia polkuja on tarkoitus hyödyntää osana uusia kevyen liikenteen reittejä.
Alueelle suunnitellaan myös laajempi leikkipuisto, joka palvelee paitsi Koivulinnan alueetta myös muita lähiseudun asuinalueita.
Lähivirkistysalueiksi kaavaehdotuksessa on osoitettu kortteleita ja kortteliryhmiä erottavat viheralueet. Lisäksi viheralueita on osoitettu erottamaan nykyisiä rakennettuja kiinteistöjä uusista korttelialueista.
Viheralueiden osalta pyritään säilyttämään alueen metsäisyys ja luontevat ulkoilureitit, jotka täydentävät kevyen liikenteen verkostoa.
”Pudotusta” noin
30 metriäSuunnittelualue on pääasiassa rakentamatonta luonnontilaista metsää. Alueen maasto laskee loivasti idästä Valkojantieltä länteen kohti peltoaukeaa, yhteensä noin 30 metriä.
Kaljalantien rivitalojen ja Valkojantien välillä korkeuseroa on noin 10 metriä.
Alueen maaperä on hiekka- ja soramoreenia.
Puustoltaan alue on vaihtelevaa sekametsää, jonka valtalajeina ovat mänty, kuusi ja koivu. Metsätyypiltään alue on pääosin tuoretta kangasta sekä pieniltä osin lehtomaista kangasta ja ihmisvaikutteista lehtoa.
Metsät ovat olleet talouskäytössä, joten vanhaa metsää ei esiinny.
Nimistöäkin on
jo pohdittuAsemakaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty kolme asukastyöpajaa ja yksi kutsutyöpaja elo-lokakuussa 2019.
Työpajoissa alueen ominaisuuksia on tarkasteltu ja maankäytön mahdollisuuksia ideoitu teemakohtaisesti muun muassa ympäristön, liikenteen, asumisen ja palvelujen näkökulmista.
Asemakaavaehdotuksessa on osoitettu seuraavat uudet katujen ja puistoalueiden nimet: Pääkokoojakadut: Revonsaarentie, Marjapellonmäentie. Tonttikadut: Haltiantie, Rakokiventie, Huuhantie, Kukkolantie, Kirjolantie, Hankalantie, Pukintie, Koskijärventie.
Puistoalueet: Siirtokarjalaistenpuisto, Kaijalanpuisto.
