Kaarina-Paimio-Sauvo
Tilastokeskuksen torstaina julkaisemat tuoreet väkiluku- ja muuttotiedot muuttivat kertaheitolla Varsinais-Suomen kuntien voimasuhteita. Pitkään Turun perässä kakkosena porskuttanut Kaarina putosi viime vuoden kuntien välisessä nettomuuttotilastossa, eli kuntien vetovoimaa muuttajan näkökulmasta mittaavassa tilastossa kolmanneksi Naantalin taakse.
Edellisen kerran Kaarina oli vastaavassa tilastossa hävinnyt jollekin muulle kuin Turulle vuonna 2016, jolloin sekä Naantali että Lieto kirivät Varsinais-Suomen toiseksi suurimman kaupungin edelle. Vaikka Kaarinan nettomuuttovoitto putosikin vuosien 2021 ja 2020 tasosta selvästi, ei kaupunginjohtaja Harri Virta ole tuoreista luvuista huolissaan.
– Ei pidä olla huolissaan. Ensinnäkin nuo vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeusvuosia eli 2022 on paluuta niin sanottuun normaalin muuttovoittovauhtiin Kaarinassa. Voidaan jopa sanoa, että kaksi edellistä vuotta olivat liian rajuja kasvun vuosia, hän miettii.
Vuosina 2021 ja 2020 Kaarina keräsi pelkästään muuttovoitosta kasvua yli 1 200 asukkaan verran. Kaikkiaan väkiluku kipusi Kaarinassa noina vuosina yli 1 500 asukkaalla. Se ei ollut Virran mukaan enää kestävä kasvuvauhti.
– Kaiken kaikkiaan noin 1–1,5 prosentin kasvun katsotaan olevan ihanteellinen tahti. Meillä palvelujen suunnittelussa on varauduttu ja varaudutaan 1,6 prosentin kasvuun. Kaarinalle ja kaarinalaisille palveluille on hyvä asia hieman hengähtää kahden huippukasvuvuoden jälkeen, Virta korostaa.
Korona-ajan muuttotrendi laantui
Kaarinan ja Naantalin takana on myös yleisesti havaittavissa, että vuosien 2020 ja 2021 trendi muuttaa kaupungista maalle tai ainakin pienempiin kaupunkeihin on ainakin väliaikaisesti laantunut. Se käy ilmi myös maakuntakeskus Turun luvuista, joissa palattiin niin sanottuun vanhaan normaaliin parin välivuoden jälkeen.
Nettomuutto kääntyi pakkaselle niin Raisiossa, Maskussa kuin Sauvossakin, vaikka jokaisessa kunnassa oli vielä vuotta aiemmin nautittu positiivista muuttoluvuista. Myös Paimio joutui hieman taipumaan vuoden 2021 tasosta.
Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta katsoisi nettomuuttotilastoissa kuitenkin enemmän koko seudun lukuja kuin yksittäisen kunnan yksittäistä vuotta.
– Vetovoiman mittarina nettomuutto on ihan hyvä mittari kun sitä mitataan seudun tasolla. Seudun sisäinen muutto vaihtelee vuosittain paljon, koska Turun naapurikunnista nuoret siirtyvät usein Turkuun asumaan opiskelun tai muun syyn takia. Tai kun perhettä perustetaan yritetään löytää vanhasta kotikaupunkista hyvä perheasunto. Näissä liikkeissä on vuosittaista vaihtelua, Virta korostaa.
Kaarina ja Paimio kasvu-uralla
Vaikka Kaarina taipuikin nettomuuttotilastossa niukasti Naantalille, on se edelleen Varsinais-Suomen väkilukukehityksen kakkosena. Kaarinan väkiluku kasvoi vuoden takaisesta runsaalla 300:lla ja oli vuodenvaihteessa 35 835. Paimiossa kasvua kertyi lähes sadan asukkaan verran, ja Savossa asukasluku puolestaan putosi parin nousuvuoden jälkeen yli 40:llä. Turku kasvoi vuodessa 2 780 asukkaalla ja Kaarinan lisäksi myös Naantali ja Lieto onnistuivat kasvattamaan väkilukuaan yli 200:lla.
Paimion väkiluku oli vuodenvaihteessa 11 138 ja Sauvon 2 917. Eniten väkiluku putosi maakunnassa Salossa, jossa pudotusta vuoden takaiseen kertyi 431 asukkaan verran.
Kuntien välinen nettomuutto Peimarissa ja lähikunnissa
Kaarina
2022: 293
2021: 631
2020: 630
2019: 367
Paimio
2022: 62
2021: 80
2020: 60
2019: -2
Sauvo
2022: -17
2021: 10
2020: 16
2019: -2
Turku
2022: 1 347
2021: -174
2020: 659
2019: 1 383
Naantali
2022: 299
2021: 178
2020: 191
2019: 125
Lieto
2022: 159
2021: 103
2020: 101
2019: 165
Raisio
2022: -82
2021: 296
2020: 239
2019: -111
Masku
2022: -14
2021: 27
2020: -22
2019: -50
Lähde: Tilastokeskus
